Ruokailoa ja maitoa – kaiken ikää

Se, mitä ja mi­ten me tääl­lä Suo­mes­sa syöm­me, ker­too suo­ma­lai­ses­ta luon­nos­ta, yh­teis­kun­nas­ta, his­to­ri­as­ta, iden­ti­tee­tis­tä ja kult­tuu­ris­ta. Ruo­ka­kult­tuu­rim­me rik­kaus läh­tee sii­tä, että olem­me saa­neet vai­kut­tei­ta niin idäs­tä kuin län­nes­tä. Tääl­lä Suo­mes­sa syöm­me puh­das­ta ja kons­tai­le­ma­ton­ta ruo­kaa, jota poh­joi­nen luon­tom­me meil­le kas­vat­taa. Mei­dät tun­ne­taan vas­tuul­li­se­na ja jär­ke­vä­nä kan­sa­na. Se nä­kyy myös ruo­as­sam­me eli pa­nos­tam­me tut­ki­muk­seen, laa­tuun ja ter­veel­li­syy­teen. Jo­kai­nen meis­tä suo­ma­lai­sis­ta luo ruo­ka­kult­tuu­ria omil­la päi­vit­täi­sil­lä va­lin­noil­lam­me. Ruo­ka­kult­tuu­ri on ko­tien kult­tuu­ria!

Maku­muis­tot kan­ta­vat ih­mi­sen elä­mäs­sä läpi koko elä­män. Tot­tu­muk­set ma­kui­hin syn­ty­vät jo var­hais­lap­suu­des­sa. Ruo­ka on se, joka tuo iloa elä­mään myös van­huu­den päi­vi­nä, kun toi­min­ta­kyky heik­ke­nee. On siis tär­ke­ää pi­tää huo­li sii­tä, että lap­set opet­te­le­vat lem­pe­äs­ti Ruo­ka­iloa ja mai­toa – kai­ken ikää Tii­vis­tel­mä Maa­il­man mai­to­päi­vän se­mi­naa­ris­ta uu­siin ma­kui­hin ja syö­vät moni­puo­li­ses­ti. Ai­van sa­mal­la ta­val­la on ensi­si­jai­sen ar­vo­kas­ta tar­jo­ta mais­tu­vaa ja ra­vit­se­vaa ruo­kaa elä­män eh­too­puo­lel­la ole­vil­le van­huk­sil­le.

An­ne­taan ai­kaa hy­väl­le suo­ma­lai­sel­le ruo­al­le ja mai­dol­le, syö­dään yh­des­sä, ruo­as­ta iloi­ses­ti naut­tien!

Ruo­ka­kult­tuu­ri­asia­mies,
KtaO, KM
Anni-Mari Syvä­nie­mi, MTK

Maidon merkitys lapsen ruokavaliossa

Mai­dol­la on erit­täin mer­kit­tä­vä roo­li suo­ma­lais­ten las­ten ja nuor­ten ruo­ka­va­li­os­sa, sil­lä mai­to ja mai­to­val­mis­teet tuo­vat las­ten ruo­ka­va­li­oon mer­kit­tä­vän mää­rän mm. pro­te­ii­nia, kal­siu­mia, fos­fo­ria, D-vi­ta­mii­nia sekä B2- ja B12-vi­ta­mii­ne­ja. Päi­vit­täin käy­tet­tä­vien tuot­tei­den va­lin­nas­sa on kui­ten­kin kiin­ni­tet­tä­vä huo­mi­o­ta mai­don ja mai­to­val­mis­tei­den laa­tuun, sil­lä ne voi­vat tuo­da ruo­ka­va­li­oon myös ko­vaa ras­vaa ja so­ke­ria.

Alle kou­lu­i­käi­sil­lä lap­sil­la nes­te­mäi­sen mai­don ja pii­män käyt­tö on run­sas­ta, ja heil­lä ylei­sim­min käy­te­tyt mai­to­laa­dut ovat ykkös- ja ke­vyt­mai­to. Leik­ki-ikäi­sil­le lap­sil­le suo­si­tel­laan käy­tet­tä­väk­si ras­va­ton­ta mai­toa, eli tä­män suo­si­tuk­sen to­teu­tu­mi­seen on vie­lä mat­kaa. Ras­vat­to­man mai­don osuus käy­te­tys­tä mai­dos­ta kui­ten­kin kas­vaa lap­sen iän myö­tä.

Ylä­kou­lu­i­käi­sil­lä mai­to ja mai­to­tuot­teet kuu­lu­vat tär­ke­ä­nä osa­na niin aamu­pa­laan kuin lou­naa­seen. Yli puo­let (52 %) ylä­kou­lu­i­käi­sis­tä va­lit­see kou­lu­lou­naal­la ruo­ka­juo­mak­si mai­toa tai pii­mää. Kou­lu­i­käi­set lap­set ja nuo­ret, yk­kös­luok­ka­lai­sis­ta ylä­kou­lu­i­käi­siin saak­ka, käyt­tä­vät sekä kou­lus­sa että ko­to­na ylei­sim­min ras­va­ton­ta mai­toa.

Tut­ki­ja, ETM
Pipsa Kyttälä, THL

Millä eväillä suomalainen tekee työtä?

Suo­ma­lais­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set ovat tut­ki­mus­ten mu­kaan muut­tu­neet pa­rem­paan ja ter­veel­li­sem­pään suun­taan. Yk­si­löit­täin ruo­ka­tot­tu­muk­sis­sa on pal­jon vaih­te­lua, ja kä­si­tys ter­veel­li­ses­tä syö­mi­ses­tä on usein hu­kas­sa. Ruo­kai­lun ryt­mit­tä­mi­nen arki­päi­vään luo oman haas­teen­sa. Va­li­tet­ta­van usein ra­vit­se­mus­vies­tin­tä elää sään­nöl­li­sen kah­dek­sas­ta nel­jään -työ­päi­vän ryt­mis­sä, jo­ten oh­jei­den so­vel­ta­mi­nen vuo­ro­työn­te­ki­jän ar­keen on vai­ke­aa.

Pai­noa pi­de­tään lii­an usein ter­veel­li­sen ruo­ka­va­li­on mit­ta­ri­na. Sik­si työ­i­käi­ses­sä vä­es­tös­sä haas­tee­na saat­taa olla jopa va­jaa­ra­vit­se­mus, kun pai­non nou­sun pe­los­sa syö­mis­tä ra­joi­te­taan. Niuk­ka syö­mi­nen voi joh­taa tär­kei­den ra­vin­to­ai­nei­den, eri­tyi­ses­ti pro­te­ii­nin, tyy­dyt­ty­mät­tö­män ras­van ja kal­siu­min, lii­an vä­häi­seen saan­tiin. Mai­dos­ta ja mai­to­val­mis­teis­ta ruo­ka­va­li­oon saa­daan li­sää pro­te­ii­nia ja kal­siu­mia, ka­las­ta ja kas­vi­ras­vois­ta taas tyy­dyt­ty­mä­tön­tä ras­vaa.

Ilta­päi­vän väli­pala oli­si myös tar­peel­li­nen mo­nel­le työ­i­käi­sel­le, sil­lä se tu­kee jak­sa­mis­ta työ­päi­vän ai­ka­na ja aut­taa syö­mi­sen hal­lin­nas­sa.

Ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti, TtM
Anet­te Palssa, Va­lio Olo

Ikääntyessä on tärkeää turvata riittävä proteiinin saanti

Hyvä ra­vit­se­mus yllä­pi­tää ter­veyt­tä, toi­min­ta­ky­kyä ja elä­män­laa­tua. Iso osa ikään­ty­neis­tä kär­sii hei­ken­ty­nees­tä ra­vit­se­mus­ti­las­ta eli lii­an vä­häi­ses­tä ener­gi­an ja/tai suo­ja­ra­vin­to­ai­nei­den saan­nis­ta. Mitä van­hem­mas­ta ikä­ryh­mäs­tä pu­hu­taan ja mitä suu­rem­pi on ulko­puo­li­sen avun ja hoi­don tar­ve, sitä ylei­sem­pää heik­ko ra­vit­se­mus­tila on.

Li­has­kato eli sarkopenia kuu­luu nor­maa­liin ikään­ty­mi­seen. Ih­mi­sen li­has­mas­sas­ta ja -voi­mas­ta ka­to­aa noin 1 % vuo­des­sa 30. ikä­vuo­den jäl­keen. Van­he­ne­mi­seen liit­ty­vien hor­mo­ni­muu­tos­ten, sai­rauk­sien ja laih­tu­mi­sen seu­rauk­se­na li­has­kato kiih­tyy ja ris­ki toi­min­nan­va­jei­den ke­hit­ty­mi­seen suu­re­nee. Riit­tä­vä pro­te­ii­nin- ja ener­gi­an­saan­ti sekä lii­kun­ta aut­ta­vat hi­das­ta­maan li­has­ka­don ete­ne­mis­tä.

Li­has­ka­don hi­das­ta­mi­sek­si ikään­ty­vät tar­vit­se­vat ruo­ka­va­li­os­taan enem­män pro­te­ii­nia kuin työ­i­käi­set. Suo­si­tuk­se­na on 1,0–1,2 g/pai­no­kilo/vrk eli vä­hin­tään 80 g pro­te­ii­nia päi­väs­sä. Riit­tä­vä pro­te­ii­nin saan­ti ikään­ty­neil­lä aut­taa myös yllä­pi­tä­mään luus­ton hy­vää kun­toa, sy­dän- ja veri­suo­ni­ter­veyt­tä ja so­lu­jen uu­siu­tu­mis­ta, ku­ten haa­vo­jen pa­ran­tu­mis­ta. Hy­viä pro­te­ii­nin­läh­tei­tä ikään­ty­neen ruo­ka­va­li­os­sa ovat esi­mer­kik­si mai­to ja mai­to­val­mis­teet, liha, kala, broi­le­ri ja ka­nan­muna sekä niis­tä teh­dyt val­mis­teet.

Pro­jek­ti­joh­ta­ja, ETT
Mer­ja Suo­mi­nen
Suo­men Muis­ti­a­si­an­tun­ti­jat ry

Tiesitkö?

Maa­il­man mai­to­päi­vää juh­li­taan 1. kesä­kuu­ta YK:n elin­tar­vi­ke- ja maa­ta­lous­jär­jes­tö FAO:n koor­di­noi­ma­na. Kan­sain­vä­li­sen ta­pah­tu­man tar­koi­tuk­se­na on kiin­nit­tää huo­mi­o­ta mai­toon mo­nes­ta eri näkö­kul­mas­ta, ku­ten elin­tar­vik­kee­na, osa­na ruo­ka­kult­tuu­ria, ra­vin­to­ai­nei­den läh­tee­nä ja maa­ta­lous­tuot­tee­na. Päi­vää vie­te­tään mo­nes­sa maas­sa sa­maan ai­kaan, jol­loin ko­ros­tuu mai­don mer­ki­tys maa­il­man­laa­jui­se­na elin­tar­vik­kee­na.

Kan­sain­vä­lis­tä kou­lu­mai­to­päi­vää juh­li­taan syys­kuun vii­mei­se­nä kes­ki­viik­ko­na. Päi­vän tar­koi­tuk­se­na on muis­tut­taa mai­don mer­ki­tyk­ses­tä kou­lu­lais­ten ra­vit­se­muk­ses­sa. FAO koor­di­noi päi­vän viet­toa ja kan­nus­taa kou­lu­jen op­pi­lai­ta ja hen­ki­lö­kun­taa päi­vän viet­toon. Juh­lin­taan osal­lis­tuu vuo­sit­tain mil­joo­nia kou­lu­lai­sia yli 40 maas­sa.

Maa­il­man mai­to­päi­vää juh­li­taan 1. kesä­kuu­ta.