Runsaasti fosforia ja vähän kalsiumia sisältävä ruokavalio on haitaksi luustolle
Fosfori ja kalsium ovat luun perusrakennusaineita, joita tarvitaan kestävän luuston muodostumiseen ja ylläpitoon läpi elämän.
Ravinnon fosforin ongelma ei ole niukka saanti, vaan liika saanti. Länsimaissa, Suomi mukaan lukien, ihmiset saavat fosforia ravinnosta keskimäärin 2–3-kertaisesti yli ravitsemussuositusten (600 mg/vrk).
Suomalaisten fosforin saantia on aliarvioitu
Suomalaisten fosforin päälähteitä ovat maito-, vilja- ja lihatuotteet. Näistä maitovalmisteet sisältävät myös runsaasti kalsiumia. Elintarvikkeet voivat sisältää luontaisesti fosforia, niihin lisättyjä lisäainefosfaatteja tai molempia. Suomalaisten nykyiset fosforin saannit ovat todennäköisesti aliarvioituja, sillä useiden ravintolaskentaohjelmien fosforipitoisuudet perustuvat Fineli® -elintarvikekoostumustietokannan tietoihin, jossa elintarvikkeiden fosforipitoisuuksista osa on analysoitu laboratoriossa, mutta osa fosforipitoisuuksista on vain laskennallisia. Saannin arvioinnin ongelmaa lisää sekin, että fosfaattilisäaineita ei useinkaan ole otettu huomioon ravintoainesisällöissä.
Riittävä kalsiumin saanti tärkeää, kun fosforin saanti on runsasta
Väitöstutkimuksessani selvitin, onko ruokavalion fosforimäärällä, fosforilähteillä ja kalsiumfosforisuhteella vaikutusta kalsiumin ja luun aineenvaihduntaan terveillä 20–43-vuotiailla suomalaisilla naisilla. Väitöskirjatyö perustui kahteen kokeelliseen tutkimukseen ja kahteen poikkileikkaustutkimukseen.
Runsaalla fosforin saannilla (1995 mg/vrk) havaittiin olevan haitallisia vaikutuksia kalsiumin ja luun aineenvaihduntaan, sillä seerumin lisäkilpirauhashormonipitoisuus (SPTH) suureni, luun hajoaminen lisääntyi ja luun muodostus väheni. Kun runsaasti fosforia (1850 mg/vrk) ja vähän kalsiumia (480 mg/vrk) sisältävään ruokavalioon lisättiin kalsiumia (600 ja 1200 mg), S-PTH-pitoisuus pieneni ja luun hajoaminen väheni molemmilla kalsiumlisäyksillä. Kalsiumin saantisuositus aikuisille on 800 mg/vrk.
Tutkimuksessa, jossa oli mukana 147 suomalaista naista, runsas fosforin saanti oli yhteydessä korkeampiin S-PTH pitoisuuksiin. Lisäksi havaittiin, että lisäaineista peräisin oleva fosfori on haitallisempaa kuin elintarvikkeen luontaisesti sisältämä fosfori. Suomalaisten tärkeimpiä lisäainefosfaattien lähteitä ovat makkarat, lihavalmisteet, leivinjauheella kohotetut leivonnaiset sekä valmisruoat. Sama tutkimus osoitti, että alhainen ruokavalion kalsiumfosforisuhde voi häiritä kalsiumaineenvaihduntaa ja mahdollisesti tätä kautta lisätä myös luun hajoamista.
Väitöskirjatyöni perusteella runsaan fosforin saannin vähentäminen näyttäisi olevan perustelua myös terveillä ihmisillä etenkin, jos kalsiumin saanti jää alle ravitsemussuositusten.
Kirjoittaja:
ETT, tutkijatohtori
Virpi Kemi
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Ravitsemustiede, Helsingin yliopisto
Lähde: Väitös 28.5.2010 ”Effects of dietary phosphorus and calcium-to-phosphorus ratio on calcium and bone metabolism in healthy 20- to 43-year-old Finnish women”
Ravitsemuskatsaus 1-2011Painonhallinta17.11.2011