Hiilihydraattien laatu on tärkeää lasten ruokavaliossa

Hii­li­hyd­raa­tit ovat eli­mis­tön tär­kein ener­gi­an­läh­de. Niis­tä saa­daan maa­il­man­laa­jui­ses­ti 40–80% ener­gi­as­ta. Nii­den osuu­dek­si suo­si­tel­laan­kin 50–60% ener­gi­an­saan­nis­ta kol­mes­ta ikä­vuo­des­ta läh­tien.

Las­ten hii­li­hyd­raat­tien saan­tia on tut­kit­tu vä­hän. Eri­tyi­ses­ti kui­tua kos­ke­va tut­ki­mus­tie­to on riit­tä­mä­tön­tä. Kan­sain­vä­li­set kui­dun saan­ti­suo­si­tuk­set lap­sil­le pe­rus­tu­vat kes­ki­mää­räi­siin ar­vi­oin­tei­hin ja ai­kuis­ten suo­si­tuk­siin, eikä suo­ma­lai­sia suo­si­tuk­sia ole käy­tet­tä­vis­sä. Erit­täin vä­hän ener­gi­aa si­säl­tä­vien ra­vin­to­kui­tu­jen on aja­tel­tu vai­kut­ta­van hai­tal­li­ses­ti las­ten kas­vuun.

STRIP-pro­jek­tis­sa (=Se­pel­val­ti­mo­Tau­din Ris­ki­te­ki­jöi­den In­ter­ven­ti­o­Pro­jek­ti) on sel­vi­tet­ty väi­tös­kir­ja­työ­nä las­ten hii­li­hyd­raat­tien saan­tia. Tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tiin tie­to­läh­tee­nä tut­ki­mus­las­ten ruo­ka­päi­vä­kir­jo­ja, veri­näyt­tei­tä sekä kas­vu­tie­to­ja, kun lap­set oli­vat 8 kk–10 v ikäi­siä.

Runsaasta kuidusta on etua myös lapsille

Väi­tös­kir­ja­työn tu­lok­set osoit­ti­vat, ett­ei run­saas­ta kui­dun saan­nis­ta ole hait­taa las­ten kas­vul­le, vaan etua sekä ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti että sy­dän- ja veri­suo­ni­tau­tien en­nal­ta­eh­käi­sys­sä. Run­saas­ti kui­tua saa­nei­den las­ten ruo­ka­va­li­os­sa oli enem­män vi­ta­mii­ne­ja ja ki­ven­näis­ai­nei­ta sekä vä­hem­män so­ke­ria, ras­vaa ja tyy­dyt­ty­nyt­tä ras­vaa kuin kes­ki­mää­rin tai vä­hän kui­tua saa­nei­den las­ten ruo­ka­va­li­os­sa. Li­säk­si run­sas kui­dun saan­ti las­ki las­ten ko­les­te­ro­li­ar­vo­ja. So­ke­ri ja fruk­too­si nos­ti­vat triglyseridiarvoja. Run­sas koko­nais­hii­li­hyd­raat­tien saan­ti las­ki ve­ren hy­vää HDL -ko­les­te­ro­lia vain niil­lä lap­sil­la, joil­la oli apo­lipo­pro­te­ii­ni E gee­nis­sä al­lee­li E3 tai E4.

Sokerilla yllättävä yhteys pituuskasvuun

So­ke­rin run­sas saan­ti hei­ken­si las­ten ruo­ka­va­li­on laa­tua. Pal­jon so­ke­ri­pi­toi­sia elin­tar­vik­kei­ta käyt­tä­neet lap­set söi­vät vä­hem­män vil­ja- ja mai­to­tuot­tei­ta kuin niu­kem­min so­ke­ria käyt­tä­neet lap­set. Heil­lä myös ruo­ka­va­li­on ras­van laa­tu oli huo­nom­pi kuin muil­la lap­sil­la. So­ke­rin käyt­tö ylit­ti suo­si­tuk­set jo toi­ses­ta ikä­vuo­des­ta läh­tien pal­jon so­ke­ria käyt­tä­neil­lä lap­sil­la.

Las­ten run­sas so­ke­rin käyt­tö oli yl­lät­tä­en yh­tey­des­sä myös las­ten pi­tuus­kas­vuun. Kym­me­nen vuo­den seu­ran­ta­jak­sol­la run­saas­ti so­ke­ria käyt­tä­nei­den las­ten kas­vu jäi 1,5 cm jäl­keen vä­hem­män so­ke­ria käyt­tä­neis­tä lap­sis­ta. So­ke­rin ja pi­tuus­kas­vun yh­tey­des­tä tar­vi­taan lisä­tut­ki­muk­sia. Run­saal­la so­ke­rin­käy­töl­lä ei täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tu ole­van yh­teyt­tä yli­pai­noon.

Hii­li­hyd­raat­tien laa­dul­la on tär­keä mer­ki­tys las­ten ruo­ka­va­li­os­sa. So­ke­rin käy­tös­sä kan­nat­taa olla tark­ka­na jo var­hais­lap­suu­des­sa. Las­ten ruo­ka­va­li­on tu­li­si olla run­sas­kui­tuis­ta. Suo­si­tel­ta­vaa on li­sä­tä las­ten vil­ja­val­mis­tei­den, kas­vis­ten, he­del­mien ja mar­jo­jen käyt­töä. Vä­häi­nen kui­dun saan­ti on yh­tey­des­sä ma­keis­ten, so­ke­rin ja las­ten­ruo­kien run­saa­seen käyt­töön.

Kir­joit­ta­ja:
FT, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti
Soi­le Ruottinen

Läh­de: Väi­tös 10.2.2011: Carbohydrate intake in children – associations with dietary intakes, growth, serum lipids, and dental health, Tu­run Yli­o­pis­to