Psykologisilla ja sosiaalisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus syömiskäyttäytymiseen ja painonhallintaan, kun ruokaa on lähes rajattomasti saatavilla. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten emotionaaliset ja kognitiiviset tekijät ovat yhteydessä ruokatottumuksiin ja lihavuuteen sekä selittävätkö nämä psykologiset tekijät ruokatottumuksissa havaittuja sosioekonomisia eroja.
Tutkimuksen aineistona oli 5024 suomalaista 25–74-vuotiasta miestä ja naista, jotka osallistuivat FINRISKI 2007 -terveystutkimukseen. He osallistuivat terveystarkastukseen ja täyttivät useita kyselylomakkeita, joilla kartoitettiin sosiodemografisia ja psykososiaalisia tekijöitä sekä ruokatottumuksia.
Tunnesyöjää miellyttää energiapitoinen ruoka
Väitöskirjan tulosten mukaan tunnesyöminen eli negatiivisten tunteiden säätely syömisen avulla oli ylipainoisilla ja lihavilla yleisempää kuin normaalipainoisilla. Tunnesyöminen ja heikompi usko omaan kykyyn ylläpitää liikuntaharrastuksia selittivät, miksi osa masennukseen taipuvaisista oli ylipainoisia. Lisäksi masennusoireet ja tunnesyöminen olivat yhteydessä suurempaan makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien kulutukseen sekä vähäisempään kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön.
Syömisen rajoittaminen toimii ylipainoisilla
Monet ihmiset rajoittavat tietoisesti syömistään estääkseen painon nousun tai pudottaakseen painoaan, mutta syömisen rajoittamisen hyödyllisyys painonhallintakeinona on myös kyseenalaistettu. Tulosten perusteella syömisen rajoittaminen näyttäisi toimivan ylipainoisten painonhallinnassa. Normaalipainoisilla syömisen rajoittaminen saattaa puolestaan olla merkki syömisen hallinnan ongelmista (verrattuna muihin normaalipainoisiin) ja toisaalta olla myös ongelmien ratkaisukeino.
Pienituloinen arvostaa edullista ruokaa
Sosioekonomisten ryhmien ruokavalintojen motiivit poikkesivat toisistaan: vähän koulutetut ja pienituloiset pitivät ruoan edullisuutta ja tuttuutta tärkeämpinä päivittäisen ruoan valintakriteereinä kuin paremmassa asemassa olevat. Lisäksi suuremmat tulot olivat yhteydessä terveyteen ja painonhallintaan liittyvien motiivien korostumiseen. Nämä erot selittivät osittain, miksi huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevat kuluttivat vähemmän kasviksia ja hedelmiä ja enemmän energiapitoisia ruokia verrattuna paremmassa asemassa oleviin.
Painonhallintaohjauksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat ruokavalintoihin ja liikuntaan. Toimet nykyisen ruoka- ja liikuntaympäristön muuttamiseksi ovat tärkeitä. Esimerkiksi terveellisten ruokien valitsemista voitaisiin helpottaa verokeinoin.
Kirjoittaja:
VTT Hanna Konttinen
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Lähde: Väitös 17.2.2012 “Dietary habits and obesity: the role of emotional and cognitive factors”, Helsingin yliopisto
Ravitsemuskatsaus 1-2012Kansanterveys4.7.2012