Tutkimusten mukaan diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien puhkeamista ennustavat parhaiten kehon painoindeksi (BMI), ruokavalion tyydyttyneen rasvan määrä sekä vähäinen liikunta.
Suomessa toteutettu diabeteksen ehkäisyohjelma osoitti, että ruokavalion ja liikunnan avulla voidaan vähentää diabeteksen riskiä jopa 58 prosenttia. Elintapamuutokset myös pysyivät pitkään.
Laihtuminen korjaa sokeriarvoja
Lihavilla jo kahdeksan prosentin painon pudotus korjaa sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Suotuisat muutokset johtuvat siitä, että laihtuminen lisää huomattavasti maksan ja muiden kudosten insuliiniherkkyyttä ja vähentää maksan rasvaisuutta.
Tärkeintä laihtumisessa on energian määrän vähentäminen. Se on olennaisempaa kuin ruokavalion laadulliset muutokset. Diabeteksen ehkäisyn kannalta ruokavalion laadullakin on oma merkityksensä.
Huomio pehmeän rasvan saantiin
Ancel Keys löysi tyydyttyneiden rasvahappojen saannin ja sydän- ja verisuonitautien välisen yhteyden 1950-luvulla. Niistä ajoista lähtien on neuvottu vähentämään ruokavalion rasvan kokonaismäärää ja tyydyttyneiden rasvahappojen määrää. Uudemman tutkimustiedon perusteella tämä ei riitä. Ruokavaliossa pitää myös olla riittävästi tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ruokavalion suuri P/S-suhde on hyvä merkki, mutta yksinkertaisesti tyydyttymättömiäkin rasvahappoja tarvitaan.
Omega-6 sarjan rasvahapot vähentävät diabetesriskiä. Vaikutus on itsenäinen, kehon painoindeksistä riippumaton. Sen sijaan omega-3-sarjan rasvahapoilla ei ole vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan.
Tyydyttyneet rasvahapot ennustavat myös diabetesriskiä. Niiden saanti vähentää insuliiniherkkyyttä, joten neuvo rajoittaa tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävien elintarvikkeiden käyttöä sopii myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn.
Tutkimusta jopa elintarvikkeilla
Ravintoainetutkimuksista on siirrytty selvittämään elintarvikkeiden ja erilaisten ruokakulttuurien vaikutuksia diabeteksen kehittymiseen. Runsaskuituiset viljatuotteet, pähkinät, kasviöljyt ja ns. Välimeren ruokavalio suojaavat diabetekselta. Yhdysvalloissa on saatu viitteitä siitä, että runsas punaisen lihan määrä ruokavaliossa sen sijaan voisi lisätä riskiä.
Välimeren ruokavalio parantaa metabolista oireyhtymää ja vähentää insuliiniresistenssiä. Sen elintarvikevalinnat luovat kokonaisuuden, jossa on länsimaista ruokavaliota enemmän alhaisen glykeemisen indeksin saavia elintarvikkeita ja runsaammin täysjyväviljaa, kuituja, vihanneksia ja hedelmiä, kasviöljyä ja kalaa. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on siinä pienempi kuin yleensä länsimaisessa ruokavaliossa.
Kotoiset tuotteet käyvät yhtä hyvin
Koska tutut elintarvikkeet madaltavat kynnystä muuttaa ruokavaliota, on hyvä, että Välimeren ruokavalion tapaan ruokavalion voi koota myös Pohjolalle tyypillisistä ruoka-aineista.
Tanskassa tutkittiin, miten näin valittu pohjoismainen ruokavalio näkyi kuuden viikon jälkeen terveysmittareissa. Kokeeseen osallistuneet saivat maksutta kaiken ruuan ja saivat syödä sitä rajoituksitta. Laihtumista ei tavoiteltu.
Koehenkilöt kuitenkin laihtuivat. Paino putosi keskimäärin kolme kiloa eli neljä prosenttia. Ruokavalinnat pienensivät myös seerumin kokonaiskolesterolin määrää ja huonon kolesterolin määrää sekä verenpainearvoja ja insuliinin määrää.
Kun koetta jatkettiin vielä kuukauden ajan, muutokset jatkuivat. Laihtuminen pienensi entisestään myös insuliinin määrää.
Kerro ruokavaliosta vastasairastuneelle
Useimmilla tyypin 2 diabeetikoilla ruokavalio on kaukana suosituksista. On viitteitä siitä, että vastasairastuneilla diabeetikoilla yksin suosituksenmukaisilla ruokavaliomuutoksilla voidaan pysäyttää diabeteksen kehittyminen vuodessa.
Ruotsin vuonna 2011 uudistetuissa diabetessuosituksissa kaikille diabeetikoille suositeltavia elintarvikkeita ovat hedelmät ja vihannekset, palkokasvit, kala, täysjyväviljatuotteet, maapähkinät ja muut pähkinät, alkoholi sekä kahvi. Muiden juomien, kuten maidon, erityiseduista diabeetikoille, ei ole tutkimustietoa.
Vihanneksia, juureksia ja palkokasveja tulisi olla ruokavaliossa vähintään 250 grammaa päivittäin. Niiden lisäksi tulisi syödä hedelmiä ja marjoja. Kahvin määräksi suositellaan yli kahta kuppia päivässä.
Viikkotason ohjeistus annetaan kalasta ja pähkinöistä. Kalaa olisi hyvä syödä useammin kuin kerran viikossa. Viikon mittaan voi syödä viisi annosta (á 30 g) pähkinöitä. TL
Lähde: Uppsalan yliopiston apulaisprofessori Ulf Riséruksen esitys Dietary Components of a Healthy Nordic Diet: Prevention of Insulin Resistance and Cardiometabolic diseases Suomen Ravitsemustieteen seminaarissa 30.3.2012
Lue aiheesta myös Minna Similän väitöskirjaselostuksesta ”Ruokavalion GI ei ratkaise tyypin 2 diabetekseen sairastumista”.
Itämeren ruokavalio
Näin pohjoismaalainen toteuttaa Välimeren ruokavaliota kotoisin raaka-ainein:
- KASVIKSET: omena, päärynä, luumu, mustikka, puolukka, kaali, punajuuri jne
- TÄYSJYVÄVILJA: enimmäkseen ruista ja kauraa, vähän vehnää
- RASVA: rypsiöljy
- KALA: silli, lohi, makrilli
- LIHA: kana, kalkkuna ja riista, vähän punaista lihaa
- MAITO: maito, vähärasvainen juusto, vähän juustoa