Alle neljän kuukauden ikäisten täysimetys ja pitkä imetys ovat hieman yleistyneet, mutta muutoin imetyssuositus jää toteutumatta valtaosalla suomalaislapsista. Vanhempien koulutustaso, tupakointi ja äidin ikä vaikuttavat paljon imetyksen kestoon.
Tiedot ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä tehdystä selvityksestä Imeväisikäisten ruokinta Suomessa 2010. Vastaava seuranta toteutetaan viiden vuoden välein.
Neuvolaterveydenhoitajat haastattelivat lapsen vanhempia neuvolakäynnin yhteydessä. Tutkimukseen osallistui yli 5000 perhettä ja 800 terveydenhoitajaa.
Tukea tarvitsevat äidit on tunnistettu
Väestöryhmien väliset erot imetyksessä ovat suuria eivätkä voimavarat jakaannu tasaisesti. Erityisesti nuoret, vähän koulutetut ja yksinhuoltajaäidit tarvitsevat tukea imetykseen. Selvityksen mukaan näihin ryhmiin kuuluvat naiset imettivät lyhyemmän aikaa kuin muut.
Myös perheen esikoisilla sekä ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla imetys jäi muita lyhyemmäksi. Synnytyssairaaloissa tulee myös kiinnittää huomiota imetyksen käynnistymiseen ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla.
Yhtenäinen ohjaus äitiysneuvolassa, synnytyssairaalassa ja lastenneuvolassa sekä lähipiirin tuki edistävät imetystä. Lisäksi tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä lisää koulutusta imetyksen ohjauksessa.
Synnytyssairaalassa annetaan lisämaitoa
Seitsemän kymmenestä vastasyntyneestä oli saanut synnytyssairaalassa lisämaitoa. Luovutetun äidinmaidon ja tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen antaminen oli lähes yhtä yleistä. Aikaisempien tutkimusten mukaan erityisesti tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen antaminen synnytyssairaalassa ilman selvää lääketieteellistä syytä on yhteydessä imetyksen lyhyempään kestoon. Lisämaidon antamisen perusteet tulisikin synnytyssairaaloissa yhtenäistää. TL
Lähde: THL:n tiedote 9.5.2012
Lisätietoja: Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen T, Virtanen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportteja 8/2012.
Imetyssuositus
- Lapsi saa vain rintamaitoa 6 kuukauden ikään asti, jos hän on terve ja syntynyt normaalipainoisena (=täysimetys).
- Lisäruokaa voidaan antaa 4 kuukauden iästä alkaen lapsen kasvun ja kehityksen mukaan.
- Imetystä jatketaan yhden vuoden ikään asti tai pidempäänkin.
Imetyksestä hyötyvät sekä lapsi että äiti
Lapsen edut:
Äidinmaito on helposti sulavaa ja turvallista ravintoa lapselle. Sen ravintoaineet ovat hyvin imeytyvässä muodossa ja suojaavat lasta monilta taudeilta muun muassa korvatulehduksilta ja ripulitaudeilta. Imetyksellä on myös edullinen vaikutus lapsen suoliston bakteerikantaan.
Äidin edut:
Imettävän äidin riski sairastua rintasyöpään ja munasarjasyöpään pienenevät. Imetys suojaa äitiä myös verenpainetaudilta ja diabetekselta.