Lisää pituutta maidolla

Hol­lan­ti­lai­set ovat pit­kiä. Run­sas­ta mai­don käyt­töä on ar­vel­tu ai­na­kin osa­syyk­si pi­tuu­teen. Mai­to­val­mis­tei­den käyt­tö voi­si se­lit­tää myös, mik­si 1970-lu­vun lo­pul­la syn­ty­neet hol­lan­ti­lai­set po­jat ovat 5,6 cm pi­dem­piä kuin sa­man­i­käi­set yh­dys­val­ta­lai­set po­jat. Toi­sin oli 1900-lu­vun alus­sa. Sil­loin ame­rik­ka­lai­set so­ti­laat oli­vat 2 cm pi­dem­piä kuin hol­lan­ti­lai­set.

Vuo­si­na 1949‒1964 Hol­lan­nis­sa mai­toa ku­lui 191 kg asu­kas­ta koh­den vuo­des­sa ja 2000-lu­vun alus­sa­kin vie­lä yli 110 kg. Sata vuot­ta ai­em­min mai­don ku­lu­tus oli vain 83 kg asu­kas­ta koh­den vuo­des­sa.

Yh­dys­val­lois­sa mai­don ku­lu­tuk­sen käy­rä on ol­lut päin­vas­tai­nen. Vie­lä 1900-lu­vun alku­puo­lel­la mai­don käyt­tö oli noin 130 kg asu­kas­ta koh­den vuo­des­sa, mut­ta 1950-lu­vul­ta läh­tien se on pie­nen­ty­nyt noin sa­taan ki­loon.

Pituusero syntyy jo isolla maitolasillisella

Mai­don ku­lu­tus­ti­las­to­jen ja pi­tuu­den vä­li­nen po­si­tii­vi­nen yh­teys ei vält­tä­mät­tä ker­ro syy-seu­raus -suh­tees­ta. Sitä sel­vit­tääk­seen hol­lan­ti­lai­nen sosiaalihistorijoitsija Hans de Beer kävi sys­te­maat­ti­ses­ti läpi, mitä ko­keel­li­sia tut­ki­muk­sia ai­hees­ta on teh­ty 1900-lu­vun alus­ta mei­dän päi­viim­me asti.

Hy­vin to­teu­tet­tu­ja tut­ki­muk­sia löy­tyi 12. Ne oli teh­ty Eu­roo­pas­sa, USA:ssa, Kii­nas­sa, In­do­ne­si­as­sa, Pohjois-Viet­na­mis­sa, In­ti­as­sa ja Ke­ni­as­sa. Lap­set oli­vat iäl­tään 3–13-vuotiaita, ja tut­ki­muk­set kes­ti­vät 3‒24 kuu­kaut­ta.

Tut­ki­mus­ten ana­lyy­sin pe­rus­teel­la voi­daan sa­noa, että 2,45 dl mai­toa päi­vit­täin nau­tit­tu­na näyt­täi­si li­sää­vän pi­tuut­ta 0,4 cm vuo­des­sa. Pi­tuu­den li­säys voi olla tä­tä­kin suu­rem­pi, jos lap­si on läh­tö­ti­lan­tees­sa ali­ra­vit­tu tai tei­ni-ikäi­nen.

Maidon vaikutus on lineaarinen

Meta-ana­lyy­sis­sä ei ol­lut mu­ka­na vuon­na 2009 jul­kais­tua laa­jaa yh­dys­val­ta­lais­sel­vi­tys­tä, joka toi lisä­tie­toa tä­tä­kin suu­rem­pien mai­to­mää­rien vai­ku­tuk­ses­ta. Sen mu­kaan yli 7,5 mai­to­desi­lit­ran juo­mi­nen päi­väs­sä li­sä­si esi­pu­ber­teet­ti-ikäis­ten tyt­tö­jen pi­tuus­kas­vua 0,28 cm seu­raa­van vuo­den ai­ka­na verrattuan sa­man­i­käi­siin tyt­töi­hin, jot­ka joi­vat mai­toa alle 2,5 dl päi­väs­sä. Kah­dek­san vuo­den seu­ran­ta-ai­ka­na run­saam­min mai­toa juo­neet ty­töt oli­vat kas­va­neet 2,3 cm pi­dem­mik­si kuin vä­hän mai­toa juo­neet.

Täyt­tä var­muut­ta ei ole sii­tä, mikä mai­dos­sa se­lit­tää pi­tuu­den li­säyk­sen. Mai­don pro­te­ii­ne­ja on pi­sim­pään vei­kat­tu se­lit­tä­jäk­si, mut­ta syyt ovat mo­ni­nai­sem­mat. Pro­te­ii­nien, peptidien ja ami­no­hap­po­jen li­säk­si vai­ku­tus­ta voi olla kas­vu­te­ki­jöil­lä ja ki­ven­näis­ai­neil­la. TL

Mikä maidossa olevat yhdisteet lisäävät kasvua?

• bio­ak­tii­vi­set peptidit, joi­ta on sekä hera- että kaseiiniproteiinissa
• ami­no­ha­pot: leusiini, isoleusiini ja valiini li­sää­vät in­su­lii­nin eri­tys­tä
• leh­män­mai­dos­sa ole­va in­su­lii­nin­kal­tai­nen kas­vu­te­ki­jä IGF-1
• kal­sium ja muut mai­don ki­ven­näis­ai­neet, jot­ka vai­kut­ta­vat luun ko­koon ja ti­hey­teen

Läh­de:
de Beer. Dairy products and physical stature: A systematic review and meta -analysis of controlled trials. Econ. Hum. Biol. 2012 Jul;10(3):299-309. doi: 10.1016 /j.ehb.2011.08.003. Epub 2011 Aug 17.

2,45 dl mai­toa päi­väs­sä tuo kas­vu­i­käi­sel­le 0,4 cm vuo­des­sa li­sää, tai enem­män­kin. Klik­kaa ku­vaa!