Maitopäivän seminaarissa matkattiin maidon kanssa maailman ympäri

Tä­män­vuo­ti­nen Mai­to ja Ter­veys ry:n pe­rin­tei­nen Mai­to­aamu vie­tet­tiin tou­ko­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la. Ti­lai­suu­des­sa mat­kat­tiin ta­ri­noi­den ja mu­sii­kin sii­vin maa­il­man ym­pä­ri ja tu­tus­tut­tiin eri mai­den mai­don­käyt­tö­ta­poi­hin ja tyy­pil­li­siin mai­to­tuot­tei­siin. Ajan­koh­taan vai­kut­ti 1.6. vie­tet­tä­vä kan­sain­vä­li­nen Maa­il­man mai­to­päi­vä.

ITALIA: Mozzarella ja caffè latte

Ita­lia on mai­to­maa­na tun­net­tu juus­tois­taan. Moz­za­rel­lan, par­me­saa­nin ja gor­gon­zo­lan maut ovat tun­net­tu­ja ym­pä­ri maa­il­man. Juus­toa on teh­ty Ita­li­as­sa käy­tän­nös­sä niin kau­an kuin mai­toa on tuo­tet­tu. Van­him­mat mer­kit juus­ton val­mis­tuk­ses­ta löy­ty­vät 6000 vuo­den ta­kaa.

Ita­li­a­lai­set lap­set juo­vat mai­toa aa­mui­sin en­nen kou­luun läh­töä. Mai­don ka­ve­ri­na mais­tuu kek­si tai muu pie­ni ma­kea. Ai­kui­set käyt­tä­vät mai­toa lä­hin­nä kah­vin kans­sa: mai­to­kah­vi­juo­mat cap­puc­ci­no ja caffè lat­te lii­te­tään­kin lä­hei­ses­ti ita­li­a­lai­seen ruo­ka­kult­tuu­riin.

Mai­toa ja nes­te­mäi­siä mai­to­val­mis­tei­ta ku­lu­te­taan Ita­li­as­sa noin 60 lit­raa hen­ki­löä koh­den vuo­des­sa.

Ker­to­ja: yrit­tä­jä Francesco Benedetti, Profumo d’Ita­lia

ARGENTIINA: Pihviä kermakastikkeen kera

Mai­don käyt­tö­ta­vat Ar­gen­tii­nas­sa muis­tut­ta­vat pit­käl­ti ita­li­a­lai­sia ta­po­ja. Juus­tot ja jo­gur­tit mais­tu­vat ja ovat maas­sa eni­ten käy­tet­ty­jä mai­to­val­mis­tei­ta. Lap­sil­le tar­jo­taan mai­toa myös juo­ma­na.

1800-lu­vun lo­pul­la Ar­gen­tii­nas­sa oli mai­to­baa­re­ja, lecheríoja, jois­sa kan­sa­lai­nen saat­toi py­säh­tyä juo­maan la­sil­li­sen mai­toa tai os­ta­maan irto­voi­ta ko­tiin vie­mi­sik­si.

Ny­ky­ään mo­nen ar­gen­tii­na­lai­sen pää­pro­te­ii­nin­läh­de on nau­dan­liha, mut­ta ker­ma­kas­tik­keet, juus­tot ja mai­toi­set jäl­ki­ruo­at kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na ate­ri­oi­hin. Ar­gen­tii­nan oma eri­tyis­tuo­te on mai­dos­ta ja so­ke­ris­ta val­mis­tet­tu dulce de leche, ki­nus­kin ta­pai­nen peh­meä ja ma­kea herk­ku, jota käy­te­tään mo­nen­lai­sis­sa jälkiruuissa.

Ker­to­ja: Ar­gen­tii­nan suur­lä­het­ti­lään sih­tee­ri Ella Hie­ta­nen Elgue

KENIA: Maito on ystävyyden juoma

Mai­to mer­kit­see ke­ni­a­lai­sil­le ys­tä­vyyt­tä ja rau­haa. Ys­tä­vät voi­vat juo­da mai­toa yh­tei­ses­tä la­sis­ta ys­tä­vyy­ten­sä vah­vis­ta­mi­sek­si. Sama tra­di­tio tois­tuu häis­sä, jos­sa avio­pari naut­tii yh­tei­sen la­sil­li­sen mai­toa.

Ke­ni­as­sa leh­mä mer­kit­see omis­ta­jal­leen mo­nia asi­oi­ta. Leh­män na­has­ta saa­daan tal­ja nuk­ku­mis­alus­tak­si tai vaat­teik­si, leh­män lan­taa käy­te­tään ta­lon­ra­ken­nus­ai­nee­na, ja mai­toa, li­haa ja ver­ta käy­te­tään ra­vin­nok­si. Leh­mä on ar­vos­tet­tu eläin, jon­ka vuok­si ke­ni­a­lais­ten ta­poi­hin ei kuu­lu syö­dä mai­toa ja li­haa sa­mal­la ate­ri­al­la: koko leh­mää ei saa syö­dä ker­ral­la.

Nuor­ten ke­ni­a­lais­mies­ten mie­huus­ko­keen osa­na juo­daan puo­li vuot­ta pul­los­sa säi­löt­tyä mai­toa, jo­hon se­koi­te­taan leh­män ver­ta. Vah­van juo­man juo­tu­aan mie­het viet­tä­vät puo­li vuot­ta met­säs­sä luon­non ar­moil­la ja osoit­ta­vat näin kyp­syy­ten­sä.

Ke­ni­a­lais­ten hui­kea me­nes­tys pit­kän­mat­kan juok­su­kil­pai­luis­sa saat­taa olla osit­tain myös leh­mien an­si­o­ta. Ke­ni­a­lais­mie­het voi­vat läh­teä leh­män­va­pau­tus­mat­kal­le kau­as­kin ko­toa. Oman leh­mä­lau­man pää­lu­kua suu­ren­ne­taan ”pa­laut­ta­mal­la” toi­seen lau­maan jou­tu­nut leh­mä omaan lau­maan. Pa­lau­tus ta­pah­tuu yön pi­me­äs­sä, ja pa­luu­mat­ka ede­tään vauh­dil­la juos­ten: mat­ka saat­taa olla jopa joi­ta­kin sa­to­ja kilo­met­re­jä pit­kä.

Ker­to­ja: Vara­pu­heen­joh­ta­ja Wilson Kirwa, Pro Ke­nia

AUSTRALIA: Maitoa kotiovelle

Aust­ra­li­as­sa voi päi­vän­sä aloit­taa tuo­reel­la, vas­ta koti­o­vel­le toi­mi­te­tul­la mai­dol­la. Pe­rin­ne elää suu­ris­sa kau­pun­geis­sa yhä edel­leen. Mai­toa juo­daan­kin Aust­ra­li­as­sa hie­man eu­roop­pa­lais­ta kes­ki­ta­soa enem­män. Jo­gurt­tia ja juus­toa käy­te­tään sa­mois­sa mää­rin kuin Eu­roo­pas­sa kes­ki­mää­rin.

Vii­me vuo­si­na mai­don ku­lu­tus on hie­man kas­va­nut Aust­ra­li­as­sa, mikä joh­tuu pit­käl­ti eri­kois­kah­vien käy­tön li­sään­ty­mi­ses­tä. Mai­to­kah­vi mo­nes­sa muo­dos­saan mais­tuu aust­ra­li­a­lai­sil­le.

Aust­ra­li­an vä­es­tö on taus­tal­taan mo­nen­kir­ja­vaa, mikä vai­kut­taa myös mai­don käyt­tö­tot­tu­muk­siin. Val­koi­nen, eu­roop­pa­lais­taus­tai­nen vä­es­tö juo mai­toa enem­män kuin aasi­a­lais­pe­räi­nen vä­es­tön­osa.

Ker­to­ja: Mat­ka­opas Tho­mas Kaup­pi­nen, Suo­mi-Aust­ra­lia -yh­dis­tys­ten Liit­to ry

SUOMI: Maidon käytön vahvat perinteet

Mai­to mais­tuu suo­ma­lai­sil­le. Tänä ke­vää­nä teh­dyn sel­vi­tyk­sen mu­kaan yli 15-vuotiaista suo­ma­lai­sis­ta yh­dek­sän kym­me­nes­tä käyt­tää mai­toa. Käyt­tä­jis­tä kak­si kol­man­nes­ta naut­tii mai­toa juo­ma­na, mikä näyt­tää yleis­ty­neen vii­me vuo­si­na. Vuon­na 2010 mai­toa ku­lu­tet­tiin Suo­mes­sa noin 131 lit­raa hen­keä koh­den, mikä tar­koit­taa noin kah­ta la­sil­lis­ta päi­väs­sä.

Tot­tu­mus, maku ja ter­veel­li­syys ovat pää­syyt käyt­tää mai­toa.

Mai­don käy­töl­lä on Suo­mes­sa pit­kät pe­rin­teet. Tuo­reim­pien tut­ki­mus­ten mu­kaan mai­don ima­go on ko­hen­tu­nut en­ti­ses­tään vii­me vuo­si­na. Mai­to on ku­lut­ta­jil­le mie­lui­sam­paa kuin ai­em­min, mai­don maun ar­vos­tus on nous­sut ja myös mie­het ovat al­ka­neet pe­rus­tel­la mai­don käyt­töä sen ter­veys­vai­ku­tuk­sil­la.

Ker­to­ja: TtM, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Anne Pohju, Mai­to­lä­het­ti­läs 2010

Kir­joit­ta­ja:
ETM, ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­ja
Sai­la Paa­vo­la
Mai­to ja Ter­veys ry

Mai­to­lä­het­ti­läs Kati Riek­ki­nen. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si sen!

Mo­nes­sa maas­sa mai­to on en­nen kaik­kea las­ten juo­ma. Kuva: FAO, Giu­sep­pe Bizzari. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si sen!