Varhainen kasvu vaikuttaa aikuisiän terveyteen

Oh­jel­moi­tu­mis­te­o­ri­an mu­kaan si­ki­ö­kau­den tai lap­suus­ajan va­jaa­ra­vit­se­mus voi joh­taa sii­hen, että eli­mis­tö mu­kau­tuu epä­suo­tui­siin olo­suh­tei­siin. Keho voi esi­mer­kik­si va­ras­toi­da ras­vaa te­hok­kaam­min, kas­vaa no­pe­am­min ja saa­vut­taa pu­ber­tee­tin nuo­rem­pa­na.

Seu­rauk­set voi­vat olla suo­tui­sat, jos ky­sees­sä on yk­si­lön ly­hy­en aika­vä­lin sel­viy­ty­mi­nen. Ke­hit­ty­neis­sä mais­sa, jois­sa ra­vin­toa on run­saas­ti saa­ta­vil­la, oh­jel­moi­tu­mi­nen voi al­tis­taa yk­si­lön ter­vey­den kan­nal­ta epä­suo­tui­sil­le muu­tok­sil­le: li­ho­mi­sel­le ja myö­hem­mäl­lä iäl­lä il­me­ne­vil­le ai­neen­vaih­dun­nan häi­ri­öil­le.

Väi­tös­kir­ja­työs­sä tut­kit­tiin, vai­kut­ti­ko var­hai­nen kas­vu li­ha­vien tai nor­maa­li­pai­nois­ten mies­ten ja nais­ten ris­kiin sai­ras­tua metaboliseen oire­yh­ty­mään (=MBO). Sii­nä sel­vi­tet­tiin myös oli­ko var­hais­kas­vul­la vai­ku­tus­ta ai­kuis­iän fyy­si­seen ak­tii­vi­suu­teen ja kun­toon. Li­säk­si tut­kit­tiin so­si­o­e­ko­no­mis­ten te­ki­jöi­den yh­teyt­tä myö­hem­män iän li­ha­vuu­teen.

Sota-ajan lapsia

Tut­ki­mus oli osa Hel­sin­gin syn­ty­mä­ko­hort­ti­tut­ki­mus­ta, jo­hon kuu­luu 8760 vuo­si­na 1934 – 44 syn­ty­nyt­tä mies­tä ja nais­ta, joi­den syn­ty­mä-, neu­vo­la- ja kou­lu­tie­dot ovat saa­ta­vil­la. Heis­tä 2003 osal­lis­tui yk­si­tyis­koh­tai­siin klii­ni­siin tut­ki­muk­siin kes­ki­mää­rin 61 vuo­den iäs­sä. Osal­le tut­kit­ta­vis­ta teh­tiin UKK-ins­ti­tuu­tin 2 kilo­met­rin kä­ve­ly­tes­ti.

Tut­ki­tuis­ta mie­his­tä 22 pro­sent­tia ja nai­sis­ta 27 pro­sent­tia oli li­ha­via (BMI > 30 kg/m2). Al­hai­sem­pi kou­lu­tus­taso ja so­si­aa­li­luok­ka oli­vat yh­tey­des­sä li­ha­vuu­teen mo­lem­mil­la suku­puo­lil­la. Mie­hil­lä li­ha­vuu­teen oli yh­tey­des­sä myös lap­suus­iän al­hai­sem­pi so­si­aa­li­luok­ka. Ai­kuis­iän ta­lou­den kor­ke­am­pi tulo­taso puo­les­taan suo­ja­si nai­sia li­ha­vuu­del­ta.

Li­ha­vik­si luo­ki­tel­tiin 499 hen­ki­löä, jois­ta 99 oli metabolisesti ter­vei­tä. Ryh­mien vä­lil­lä ei ha­vait­tu eroa syn­ty­mä­pai­non suh­teen. Kui­ten­kin ne, jot­ka ai­kui­se­na oli­vat metabolisesti sai­rai­ta, oli­vat lap­se­na lai­hem­pia ja ke­vy­em­piä.

Normaalipainoinenkin voi sairastaa MBO:a

Nor­maa­li­pai­noi­sis­ta 589 hen­ki­lös­tä metabolisesti sai­rai­ta oli 98. Oire­yh­ty­mään sai­ras­tu­neet oli­vat lap­si­na hoi­kem­pia kuin ter­veet. Tu­los oli siis sa­man­suun­tai­nen kuin li­ha­vien ryh­mäs­sä.

Mik­si yk­si­lö sai­ras­tuu metaboliseen oire­yh­ty­mään il­man ta­van­o­mai­sia ris­ki­te­ki­jöi­tä? Var­hai­nen ei-ihan­teel­li­nen kas­vu saat­taa usei­den eri me­ka­nis­mien ja ris­ki­te­ki­jöi­den kaut­ta al­tis­taa sai­rau­del­le. Tut­ki­mus­tu­lok­sia on syy­tä tar­kas­tel­la va­ro­en ja aika­kon­teks­ti huo­mi­oi­den; tut­ki­muk­ses­sa ol­leet mie­het ja nai­set ei­vät lap­suu­des­saan ol­leet yli­pai­noi­sia.

Vankkarakenteisuus ennusti terveyttä

Lap­si­na vankkarankenteisimpia ol­leet har­ras­ti­vat ai­kuis­i­äs­sä lii­kun­taa enem­män ja oli­vat 60 vuo­den iäs­sä pa­rem­mas­sa fyy­si­ses­sä kun­nos­sa kuin tut­kit­ta­vat, jot­ka lap­suu­des­saan oli­vat ol­leet hen­to­ra­ken­tei­sem­pia.

Lap­suus­ajan suu­rem­mal­la pai­no­in­dek­sil­lä näyt­täi­si ole­van ajan myö­tä suo­tui­sia vai­ku­tuk­sia li­has- ja ras­va­ku­dok­sen koos­tu­muk­seen ja ai­neen­vaih­dun­taan sekä ai­kuis­iän fyy­si­seen ak­tii­vi­suu­teen ja kun­toon.

Kir­joit­ta­ja:
FT, TTM, tut­ki­ja
Min­na Sa­lo­nen
Folkhälsan ja THL

Si­ki­ö­kau­den ja lap­suu­den ra­vit­se­mus­tila vai­kut­ta­vat ai­kuis­iän ter­vey­teen.