Ravitsemuksella voidaan oikeasti vaikuttaa

”Ra­vit­se­muk­sel­la voi­daan oi­ke­as­ti vai­kut­taa sai­ras­tu­mi­sen ris­kiin ja vä­hen­tää lää­ke­hoi­don tar­vet­ta. Tä­män asi­an to­dis­ta­mi­nen esi­mer­kik­si laa­jal­la di­a­be­tek­sen eh­käi­sy­tut­ki­muk­sel­la on klii­ni­sen ra­vit­se­muk­sen suu­ri saa­vu­tus. Olem­me myös to­dis­ta­neet, että meil­lä on omas­ta ta­kaa ter­veel­li­nen Itä­me­ren ruo­ka­va­lio mar­joi­neen ja ruis­lei­pi­neen.” Itä-Suo­men yli­o­pis­ton tuo­re klii­ni­sen ra­vit­se­muk­sen pro­fes­so­ri Jus­si Pih­la­ja­mäki on tyy­ty­väi­nen oppi­ai­neen­sa tut­ki­muk­sen ke­hi­tyk­seen.

Mut­ta haas­tei­ta­kin pii­saa. Mi­ten ra­vit­se­mus­tie­to saa­tai­siin käy­tän­nön ta­sol­le toi­min­nak­si? Tut­ki­muk­ses­sa riit­tää myös töi­tä en­nen kuin ra­vit­se­muk­sen kaik­ki vai­ku­tus­me­ka­nis­mit opi­taan tun­te­maan.

Yksilöllisyys korostuu

Ra­vit­se­muk­sen mer­ki­tys on sel­väs­ti nou­sus­sa. Se nä­kyy jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ja sil­le on an­net­tu tär­keä roo­li ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä.  Jus­si Pih­la­ja­mäki ha­lu­aa kui­ten­kin erot­taa kan­san ra­vit­se­muk­sen ja yk­si­lön ra­vit­se­muk­sen. Kan­san­ra­vit­se­muk­sen sa­ral­la on Suo­mes­sa saa­vu­tet­tu lois­ta­via tu­lok­sia. Nyt ha­lu­taan kui­ten­kin yk­si­löl­li­siä oh­jei­ta oman hen­ki­lö­koh­tai­sen ra­vit­se­muk­sen hal­lin­taan. Tun­tuu sil­tä, ett­ei­vät ylei­set ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set kos­ke it­seä. Oi­ke­aa tie­toa ra­vit­se­muk­ses­ta on tar­jol­la, mut­ta sen erot­ta­mi­nen us­ko­muk­sis­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta ko­ke­muk­sis­ta on haas­teel­lis­ta.

”Ra­vit­se­mus­te­ra­peut­tien to­del­li­nen voi­ma on yk­si­lön ra­vit­se­muk­sen ta­sol­la. Hen­ki­lö­koh­tai­sen koh­taa­mi­sen tai­to ja kyky ais­tia asi­ak­kaan elä­män­ti­lan­ne ja mah­dol­li­suu­det ovat te­ra­peut­tien am­mat­ti­tai­toa, osin syn­nyn­näis­tä lah­jak­kuut­ta osin työn­kin opet­ta­maan”, Jus­si Pih­la­ja­mäki va­kuut­taa.

Tut­ki­jat tun­nus­ta­vat, että yk­si­löl­lis­tä vaih­te­lua on, ja sitä tut­ki­taan ah­ke­ras­ti. Mut­ta vie­lä ei ole löy­det­ty vii­sas­ten ki­veä rat­kai­se­maan, mis­tä vaih­te­lu joh­tuu ja mi­ten se voi­tai­siin ot­taa ra­vit­se­muk­ses­sa huo­mi­oon. ”Tut­ki­jat ha­lu­ai­si­vat tuot­taa per­so­noi­tua tie­toa ja sil­le oli­si ky­syn­tää, mut­ta tois­tai­sek­si sa­mat oh­jeet tun­tu­vat pä­te­vän par­hai­ten kai­kil­le. Sen si­jaan kai­ken­lais­ta huu­haa­ta meil­le mark­ki­noi­daan yk­si­löl­li­se­nä ra­vit­se­muk­se­na.”

Ravitsemusta ei voi puristaa pilleriksi

Ra­vit­se­mus­tut­ki­mus ja elin­tar­vi­ke­tek­no­lo­gia ete­ne­vät en­tis­tä sy­vem­mäl­le ja en­tis­tä pie­nem­piin yk­si­tyis­koh­tiin. Ra­vit­se­mus­ta tut­ki­taan gee­nien ta­sol­la ja tek­no­lo­gi­as­sa men­nään nano­ta­sol­la.

”Tie­de ete­nee pie­nin as­ke­lin. Tä­nään on mah­do­ton­ta sa­noa, mis­tä tut­ki­muk­ses­ta on hyö­tyä huo­men­na. Mut­ta ra­vit­se­mus on aina ko­ko­nai­suus, eikä sen pilk­ko­mi­nen ko­vin pie­niin pa­la­siin ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Kan­sal­le on pu­hut­ta­va ruo­ka-ai­neis­ta. Pien­ten yk­si­tyis­koh­tien tut­ki­muk­sel­la on kui­ten­kin mer­ki­tys­tä. Ne aut­ta­vat ym­mär­tä­mään me­ka­nis­me­ja, joi­den vä­li­tyk­sel­lä ra­vit­se­mus vai­kut­taa elin­toi­min­toi­him­me”, Jus­si Pih­la­ja­mäki to­te­aa.

”Ra­vit­se­mus­ta ei voi pu­ris­taa lääk­keek­si. Kyl­lä kai se kui­ten­kin on niin, että moni­puo­li­nen ko­ko­nai­suus rat­kai­see ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin.”

On toimittava monella rintamalla

Jus­si Pih­la­ja­mäki nä­kee hy­vän ra­vit­se­muk­sen ja ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä mon­ta rin­ta­maa, joil­la pi­tää toi­mia. En­sin­nä­kin tar­vi­taan oi­ke­aa tie­toa. Sitä meil­lä on, sil­lä ter­veel­li­nen ruo­ka on kui­ten­kin mel­ko sama kai­kil­le. Seu­raa­va on­gel­ma on, mi­ten tie­to vä­li­te­tään kan­sa­lai­sil­le niin, että se myös vas­taan­o­te­taan. Löy­tyy­kö rat­kai­su­ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gi­as­ta? Entä mi­ten oi­kea tie­to saa­daan muu­tet­tua toi­min­nak­si, elä­män­tapa­muu­tok­sek­si? Täs­sä tar­vi­taan ra­vit­se­mus- ja käyt­täy­ty­mis­tie­tei­den yh­teis­työ­tä. Ja sit­ten on vie­lä ra­hoi­tuk­sen rin­ta­ma. Hy­vän ra­vit­se­muk­sen pi­tää olla tar­jol­la ja mah­dol­li­suuk­sien ra­jois­sa kai­kil­le tasa­puo­li­ses­ti.

”Hil­jan jul­kis­te­tus­sa kan­sal­li­ses­sa li­ha­vuu­den tor­jun­ta­oh­jel­mas­sa on lu­e­tel­tu val­ta­va mää­rä hy­viä kei­no­ja ja yh­teis­kun­nan eri sek­to­rei­den toi­mia, kun vaan joku te­ki­si ja to­teut­tai­si.”

Hyvän ravitsemuksen edistämisen rintamat

• oi­kea tie­to
• tie­don vä­lit­tä­mi­nen ja vas­taan­ot­ta­mi­nen
• tie­don saat­ta­mi­nen toi­min­nak­si
• toi­min­nan ra­hoit­ta­mi­nen

Ravitsemusosaamista muillekin

Ra­vit­se­mus on ra­vit­se­mus­te­ra­peut­tien ydin­o­saa­mis­ta, mut­ta mui­ta­kin avu­ja tar­vi­taan. Kou­lu­tuk­ses­sa ko­ros­te­taan nii­tä kei­no­ja ja tai­to­ja, joil­la ih­mi­nen mo­ti­voi­daan muu­tok­sen te­ke­mi­seen. Sen li­säk­si tar­jol­la on eri­lai­sia työ­ka­lu­ja, ku­ten ryh­mä­toi­min­taa, jol­la elä­män­tapa­muu­tos­ta voi­daan tu­kea.

Jus­si Pih­la­ja­mäen mu­kaan lää­kä­rei­den kes­kuu­des­sa ra­vit­se­mus­am­mat­ti­lais­ten kun­ni­oi­tus ei ole vie­lä sil­lä ta­sol­la, mi­hin esi­mer­kik­si ra­vit­se­mus­te­ra­peut­tien kou­lu­tus oi­keut­tai­si. Pie­nel­tä am­mat­ti­kun­nal­ta vaa­di­taan ak­tii­vis­ta otet­ta, on tul­ta­va ulos huo­nees­ta ja otet­ta­va reip­paam­min vas­tuu­ta hoi­to­tii­meis­sä.

Toi­saal­ta ra­vit­se­mus­o­saa­mis­ta on ja­et­ta­va muil­le ter­vey­den­hoi­don am­mat­ti­lai­sil­le. ”Ra­vit­se­mus­te­ra­peut­te­ja on vain noin 400. Ei­vät he mil­lään pys­ty hoi­ta­maan kaik­kia. Sik­si mui­den am­mat­ti­kun­tien ra­vit­se­mus­o­saa­mis­ta on li­sät­tä­vä. Sa­moin hy­viä käy­tän­tö­jä kan­nat­tai­si au­liis­ti ja­kaa kol­le­goil­le. Sil­lä ta­val­la ra­vit­se­muk­sen am­mat­ti­lai­set nos­ta­vat omaa pro­fii­li­aan”, Jus­si Pih­la­ja­mäki va­kuut­taa.

Neljä professuuria

Klii­ni­sen ra­vit­se­muk­sen ope­tus­ta on Kuo­pi­os­sa an­net­tu pari­kym­men­tä vuot­ta. Kuo­pi­on ja Joen­suun yli­o­pis­tot yh­dis­tyi­vät jo­kin aika sit­ten Itä-Suo­men yli­o­pis­tok­si. Uu­des­sa or­ga­ni­saa­ti­os­sa ote­taan vie­lä alku­as­ke­lia yh­teis­työs­sä, muta eteen­päin men­nään kai­ken ai­kaa.

Yh­dis­ty­mi­ses­sä ovat ra­vit­se­muk­sen voi­ma­va­rat moni­puo­lis­tu­neet. Kou­lu­tuk­ses­sa on nyt kai­kil­le yh­tei­nen kan­di-vai­he ja sii­tä eri­kois­tu­taan kah­del­le mais­te­ri­lin­jal­le ra­vit­se­mus­te­ra­pi­aan tai elin­tar­vi­ke­bio­tek­no­lo­gi­aan.

Klii­ni­sen ra­vit­se­muk­sen yk­si­kös­sä on kol­me py­sy­vää ja yksi mää­rä­ai­kai­nen pro­fes­suu­ri. Jus­si Pih­la­ja­mäen vas­tuul­la on klii­ni­nen ra­vit­se­mus, joka tar­kas­te­lee ra­vit­se­mus­ta sai­rauk­sien kaut­ta. Han­nu Myk­kä­sen tut­ki­mus­alue on ra­vit­se­mus­tie­teel­li­nen, ra­vit­se­muk­sen il­mi­öi­den ja vai­ku­tus­ten sel­vit­tä­mi­nen. Atte v. Wrigh­til­lä on vas­tuul­laan elin­tar­vik­kei­den bio­tek­no­lo­gia. Yk­sik­köä täy­den­tää Mat­ti Uusi­tu­van mää­rä­ai­kai­nen nutrigenomiikanprofessuuri.

Kir­joit­ta­ja: Lee­na Pac­kalén

Riit­ta Stirkkinen ku­ki­tet­tiin RTY-päi­vien käyn­nis­tä­jä­nä 20. Val­ta­kun­nal­li­sil­la ra­vit­se­mus­päi­vil­lä.