Tulevissa ravitsemussuosituksissa painotetaan elintarvikevalintoja

Poh­jois­mais­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten val­mis­te­lu­työ sai Hel­sin­gin yli­o­pis­ton ra­vit­se­mus­tie­teen pro­fes­so­rin Mi­ka­el Fogelholmin poh­ti­maan ra­vin­to­ai­nei­den si­jaan ruu­an mer­ki­tys­tä ter­vey­del­le. – Kun mie­ti­tään ter­veyt­tä vain ra­vin­to­ai­nei­den saan­nin kan­nal­ta, me­ne­te­tään osa ruu­an ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta, hän sa­noo.

Ra­vin­to­ai­nei­den saan­tiin poh­jau­tu­via poh­jois­mai­sia ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia on ai­em­min vas­ta kan­sal­li­sel­la ta­sol­la vies­tit­tä­es­sä tuo­tu ruo­ka-aine­ta­sol­le, mut­ta nyt elin­tar­vik­kei­ta ja ruo­ka­va­li­oi­ta kä­si­tel­lään jo suo­si­tus­ten tie­teel­li­sis­sä pe­rus­te­luis­sa. Ruu­an ja ruo­ka­va­li­oi­den ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta al­kaa jo olla tut­ki­mus­näyt­töä­kin.

Ra­vit­se­mus­tut­ki­muk­ses­sa on yleis­ty­nyt näkö­kul­ma, jos­sa et­si­tään ruo­ka­va­li­oi­den, elin­tar­vi­ke­ryh­mien tai yk­sit­täis­ten elin­tar­vik­kei­den yh­teyt­tä ter­vey­teen. Ai­em­min suun­tauk­se­na oli tut­kia ra­vin­nos­sa ole­via yhä pie­nem­piä yk­si­tyis­koh­tia, jol­loin pää­dyt­tiin tut­ki­maan esi­mer­kik­si ras­va­hap­po­jen vai­ku­tuk­sia ter­vey­den in­di­kaat­to­rei­hin.

Uusi tut­ki­mus­näkö­kul­ma on ter­ve­tul­lut, kos­ka ruu­as­sa on muu­ta­kin kuin ra­vin­to­ai­nei­ta. Elin­tar­vik­keet si­säl­tä­vät ras­va­hap­po­jen, ki­ven­näis­ai­nei­den, vi­ta­mii­nien, pro­te­ii­nien ja kui­tu­jen li­säk­si lu­kui­san mää­rän mui­ta ter­vey­del­le tär­kei­tä ai­nei­ta, ku­ten fla­vo­noi­de­ja ja bio­ak­tii­vi­sia peptidejä.

Elin­tar­vik­keis­sa voi olla myös hai­tal­li­sia ai­nei­ta, ku­ten lii­kaa suo­laa, ras­kas­me­tal­le­ja tai mui­ta nii­hin kuu­lu­mat­to­mia ai­nei­ta. Elin­tar­vik­keis­sa on myös ai­nei­ta, jois­ta ei ole ter­vey­den kan­nal­ta hyö­tyä eikä hait­taa, vaik­ka kan­sa­lai­set niin jos­kus ajat­te­le­vat­kin. Täs­tä yh­te­nä esi­merk­ki­nä ovat lisä­ai­neet.

Painonhallinnan yhteenveto yllätti tutkijat

Vä­es­tö­tut­ki­muk­sis­sa ruu­an ja ruo­ka­va­li­oi­den yh­teys pit­kä­ai­kais­sai­rauk­siin tai pai­non­hal­lin­taan on ol­lut jopa sel­ke­äm­pi kuin yk­sit­täis­ten ra­vin­to­ai­nei­den. Pai­non­hal­lin­taa kä­sit­te­le­vään osi­oon hy­väk­syt­tiin vain 50 vä­es­tö­ta­son tut­ki­mus­ta.

Tut­ki­jat yl­lät­tyi­vät teh­des­sään niis­tä yh­teen­ve­toa. Vä­es­tö­tut­ki­muk­set ei­vät tu­ke­neet aja­tus­ta, että pai­non­hal­lin­nas­sa olen­nais­ta on ras­van, hii­li­hyd­raat­tien, so­ke­rin tai pro­te­ii­nien osuu­det ener­gi­an­saan­nis­ta.

– Run­sas pro­te­ii­nien saan­ti ei eh­käi­se li­ho­mis­ta eikä run­sas so­ke­rin saan­ti li­ho­ta. Mut­ta sil­lä on mer­ki­tys­tä, mis­tä pro­te­ii­ni ja so­ke­ri ovat pe­räi­sin, Mi­ka­el Fogelholm se­lit­tää.

Vä­es­tö­tut­ki­mus­ten mu­kaan ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio suo­jaa li­ho­mi­sel­ta, kun sii­hen kuu­luu mai­to­val­mis­tei­ta sekä kui­tu­pi­toi­sia ruo­kia, ku­ten täys­jyvä­vil­jaa, päh­ki­nöi­tä, man­te­lei­ta ja kas­vik­sia. Sen si­jaan ener­gi­a­pi­toi­set ruu­at, vaa­lea lei­pä ja vähä­kui­tui­set vil­ja­val­mis­teet, liha ja ma­ke­at ruu­at al­tis­ta­vat li­ho­mi­sel­le.

So­ke­rin koko­nais­saan­tia ei ole­kaan pro­fes­so­ri Fogelholmin mu­kaan jär­ke­vä tar­kas­tel­la, kos­ka koko­nais­so­ke­ri si­säl­tää myös mai­don ja mar­jo­jen luon­nos­taan si­säl­tä­män so­ke­rin.

Tut­ki­muk­sis­sa pe­ru­nak­si on las­ket­tu myös rans­ka­lai­set pe­ru­nat. Tut­ki­mus­näy­tön pe­rus­teel­la pe­ru­naa ei voi luo­ki­tel­la li­ho­mis­ta eh­käi­se­väk­si eikä sitä edis­tä­väk­si.

Maidossa on jotain taikaa

Ras­vai­sis­sa mai­to­val­mis­teis­sa on tyy­dyt­ty­nei­tä ras­va­hap­po­ja, jot­ka ovat hai­tal­li­sia sy­dän­ter­vey­del­le. Sil­ti jos­tain syys­tä vä­es­tö­tut­ki­muk­sis­sa mai­to­val­mis­teet ras­vai­suu­des­ta riip­pu­mat­ta ovat tuo­neet suo­jaa esi­mer­kik­si aivo­ve­ren­kier­to­häi­ri­öil­tä. Eni­ten mai­to­val­mis­tei­ta käyt­tä­vil­lä on ol­lut pa­ras suo­ja.

– Mai­dos­sa on jo­tain, jon­ka vuok­si ras­vai­set­kaan mai­to­val­mis­teet ei­vät näyt­täy­dy huo­nos­sa va­los­sa. Myös ras­vai­sia mai­to­val­mis­tei­ta käyt­tä­vil­lä aivo­ve­ren­kier­to­häi­ri­ön ris­ki on pie­nem­pi, Fogelholm to­te­aa.

Li­has­sa tyy­dyt­ty­nyt ras­va on toi­sen­lai­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä. Run­sas li­han käyt­tö li­sää ter­veys­ris­ke­jä tai sit­ten run­saas­ti li­haa käyt­tä­vät käyt­täy­ty­vät muu­toin­kin eri lail­la. Var­sin­kin pro­ses­soi­dun li­han run­sas käyt­tö lii­te­tään ter­veys­ris­kiin.

Kalassa hyötyjä enemmän kuin haittoja

Kala tuo mie­leen hy­vät ras­va­ha­pot ja pro­te­ii­nit, ki­ven­näis­ai­neet ja D-vi­ta­mii­nin, mut­ta myös ym­pä­ris­tö­myr­kyt PCB:t, me­tyy­li­elo­ho­pe­an ja di­ok­sii­nit. Ka­lan käyt­tö on kui­ten­kin ter­veys­etu. Hyö­ty on suu­rem­paa kuin hai­tat.

Ka­las­ta­jat syö­vät pal­jon ka­laa, ja heil­lä on to­det­tu suu­ria pi­toi­suuk­sia ka­lois­ta pe­räi­sin ole­via ym­pä­ris­tö­myrk­ky­jä. Ka­las­ta­jien koko­nais­kuol­lei­suus ja sai­ras­ta­vuus sy­dän- ja veri­suo­ni­tau­tei­hin sekä ai­kuis­tyy­pin di­a­be­tek­seen ovat kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti vä­häi­sem­pää kuin muul­la vä­es­töl­lä. Tie­dot ovat pe­räi­sin Anu Tu­ru­sen väi­tös­työs­tä ke­vääl­tä 2012.

Tutkimusnäytöstä ruokapyramidiksi

Kala, kaa­li, ruis­lei­pä, kau­ra, ome­na, pää­ry­nä ja juu­rek­set oli­vat tans­ka­lai­ses­sa Olsenin ja kump­pa­nei­den tut­ki­muk­ses­sa ruo­ka-ai­nei­ta, joi­den run­sas käyt­tö nä­kyi jopa tut­kit­ta­vien pi­dem­pä­nä elin­i­kä­nä. Vai­ku­tus tuli ilmi, vaik­ka ikä, lii­kun­nan mää­rä, tu­pa­koin­ti sekä al­ko­ho­lin ja li­han käyt­tö otet­tiin huo­mi­oon.

Tämä on yksi esi­merk­ki vä­es­tö­tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka vuok­si koko Poh­jo­lan alu­een uu­sia ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia laa­ti­vat tut­ki­jat ovat he­rän­neet ko­ros­ta­maan ruo­ka­va­lin­to­ja. Kun en­nen ruo­ka­ym­py­rä ja -py­ra­mi­di piir­ret­tiin oh­jas­ta­maan, mi­ten ruo­kia va­lit­se­mal­la eri ra­vin­to­ai­nei­den saan­ti­suo­si­tuk­set täyt­ty­vät, jat­kos­sa ku­vis­sa py­ri­tään ku­vaa­maan hy­vää ko­ko­nai­suut­ta.

Meil­lä käy­tös­sä ol­leen neli­ta­soi­sen py­ra­mi­din ala­o­sas­sa ovat ol­leet kaik­ki vil­ja­val­mis­teet, seu­raa­val­la ta­sol­la kas­vik­set, sit­ten mai­to­val­mis­teet sekä liha, kala ja muna ja ylim­pä­nä ras­vat ja her­kut. Alim­pa­na ovat run­saim­min syö­vät suo­si­tel­lut elin­tar­vik­keet.

– Kun suo­si­tuk­sia uu­si­taan, vaa­lea vil­ja siir­tyy ylös­päin ja kas­vik­set alas­päin. Öljy ja voi lai­te­taan eri laa­ti­koi­hin. Eko­lo­gi­sis­ta ja ter­veys­syis­tä on syy­tä vä­hen­tää myös li­han ku­lu­tus­ta, vaik­ka suo­ma­lai­set ei­vät ole li­han suur­ku­lut­ta­jia, Mi­ka­el Fogelholm sa­noo.

Väestötutkimusten mukaan terveyttä edistäviä ruokia

• Vi­han­nek­set
• He­del­mät
• Mar­jat
• Täys­jyvä­vil­ja
• Päh­ki­nät
• Ka­lat
• Olii­vi- ja ryp­si­öljy
• Mai­to­val­mis­teet

Kir­joit­ta­ja:
Tai­na Luo­va, Ra­vit­se­mus­vies­tin­tä TL

Läh­de:

• Ra­vit­se­mus­tie­teen pro­fes­so­ri Mi­ka­el Fogelholmin esi­tys ”Ruo­an roo­li ter­vey­den edis­tä­jä­nä” Val­ta­kun­nal­li­sil­la ra­vit­se­mus­päi­vil­lä 8.-9.10.
• Olsen ym. J nutr (2011);141:639-644

On mer­ki­tys­tä, mis­tä pro­te­ii­ni ja hii­li­hyd­raa­tit ovat pe­räi­sin, sa­noo pro­fes­so­ri Mi­ka­el Fogelholm.