Kasvisruokapäivä tuli Helsingin kouluihin tammikuussa 2011. Oppilaiden ensireaktio oli kielteinen, mutta nyt vastustus on lieventynyt. Osa oppilaista on myös alkanut suosia kasvisruokaa aiempaa enemmän.
Kasvisruokapäivän vastustus näkyi ruokaloissa monella tavalla. Kouluruokailuun osallistuttiin keskimäärin seitsemän prosenttia vähemmän kuin muina päivinä. Ruokaa otettiin yhdeksän prosenttia vähemmän ja sitä jätettiin syömättä 60 prosenttia enemmän.
Nyt kouluruokailuun osallistuminen ja syömättä jätetyn ruoan määrä ovat palautuneet ennalleen. Ruokaa otetaan kuitenkin edelleen kasvisruokapäivänä vähemmän kuin muina päivinä.
Eri-ikäiset oppilaat reagoivat kasvisruokapäivään eri tavoin. Lukiolaiset jättivät aluksi aiempaa enemmän ruokaa ja myöhemmin ottivat pienempiä annoksia. Yläasteilla vastustus näkyi alussa ruokailuun osallistumisessa, annoskoossa ja ruoan jättämisessä, mutta myöhemmin enää ruokailuun osallistumisessa. Myös vapaaehtoinen kasvissyönti yleistyi hieman. Ala-asteen oppilaiden vastustus näkyi koko selvityksen ajan pienempinä annoksina.
Johtuuko vastustus pakollisuudesta?
Ruokavalintojen rajoittaminen voi herättää vastustusta. Kasvisruoasta voidaan tehdä houkutteleva vaihtoehto pakollisuuden sijaan. Jos pakollisuutta halutaan jatkaa, on kasvisruokapäivästä syytä antaa kiinnostavaa tietoa ja päivää pitää markkinoida. Jos taas kasvisruoan mausta ei pidetä, ruokalajeja pitää kehittää.
Päivän toteutumista tutkittiin 43 helsinkiläisessä koulussa. Näistä 33 koulussa kasvisruokapäivä oli käytössä. Vertailuna oli 10 koulua, joissa kasvisruokapäivää ei ollut. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella. KL
Lähde:
HY:n tiedote 20.9.2012: Kasvisruokapäivä tuli kouluihin? mitä sitten tapahtui? Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/DP58.pdf
Ravitsemuskatsaus 2-2012Lapset, nuoret ja ravitsemus23.11.2012