Lapsiperheiden ravitsemusneuvontaan kannattaa panostaa

Ras­kaus­aika on otol­li­nen het­ki vai­kut­taa koko per­heen ruo­ka­tot­tu­muk­siin, sil­lä kat­ta­van neu­vo­la­jär­jes­tel­män an­si­ois­ta tu­le­vat äi­dit ta­paa­vat ter­vey­den­hoi­ta­jaa ja mui­ta ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lai­sia sään­nöl­li­ses­ti. Tämä vai­kut­ta­mi­sen paik­ka kan­nat­taa hyö­dyn­tää, sil­lä äi­din ras­kau­den­ai­kai­nen ra­vit­se­mus mää­rit­tää lap­sen myö­hem­pää ter­veyt­tä.

Tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la tie­de­tään, että ras­kaa­na ole­vien suo­ma­lais­äi­tien ruo­ka­va­li­oon tar­vit­tai­siin li­sää peh­me­ää ras­vaa ja kui­tua. Vas­taa­vas­ti ko­van ras­van ja so­ke­rin saan­tia oli­si va­raa vä­hen­tää. Vi­ta­mii­neis­ta huo­mi­o­ta tu­li­si kiin­nit­tää eten­kin D-vi­ta­mii­nin ja foo­li­ha­pon riit­tä­vään saan­tiin.

D-vitamiini vaikuttaa allergiariskiin

Riit­tä­vä D-vi­ta­mii­nin saan­ti on tär­ke­ää, sil­lä vi­ta­mii­ni vai­kut­taa mm. si­ki­ön kas­vuun sekä her­mos­ton, keuh­ko­jen ja im­muu­ni­jär­jes­tel­män ke­hit­ty­mi­seen. Sekä ras­kaus- että ime­tys­ai­ka­na suo­si­tel­laan D-vi­ta­mii­ni­val­mis­tet­ta 10 mik­ro­gram­maa vuo­ro­kau­des­sa vuo­den­a­jas­ta riip­pu­mat­ta.

Suo­ma­lai­sen DIPP-tut­ki­muk­sen (Di­a­be­tes Prediction and Prevention Study) tu­los­ten mu­kaan äi­din riit­tä­vä D-vi­ta­mii­nin saan­ti ras­kaus­ai­ka­na suo­jaa las­ta ast­maa ja al­ler­gi­aa vas­taan.

Ras­kaus­ai­ka­na tar­vi­taan foo­li­hap­po­val­mis­tet­ta eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun äi­dil­lä on yksi­puo­li­nen ruo­ka­va­lio, hoi­ta­ma­ton ke­li­a­kia tai ak­tii­vi­nen tu­leh­duk­sel­li­nen suo­lis­to­sai­raus. Myös tie­tyt lääk­keet li­sää­vät foo­li­ha­pon tar­vet­ta.

Foo­li­ha­pon riit­tä­vä saan­ti on tär­ke­ää si­ki­ön nor­maa­lin ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta. Sen on to­det­tu vä­hen­tä­vän si­ki­ön her­mos­to­put­ken sul­keu­tu­mis­häi­ri­ön ris­kiä. Päi­vit­täin tar­ve ras­kaus­ai­ka­na on 400 mik­ro­gram­maa.

Ylipainosta sukupolvien kehä

Kun koko suo­ma­lais­vä­es­tön yli­pai­noi­suus ja li­ha­vuus on jat­ku­vas­ti yleis­ty­nyt, pai­no-on­gel­mis­ta on tul­lut hy­vin ta­val­li­nen ras­kaus­a­jan­kin on­gel­ma. Yhä use­am­pi las­ta odot­ta­va äiti on yli­pai­noi­nen. Myös ras­kau­den­ai­kai­nen pai­non­nou­su on li­sään­ty­nyt. Il­mi­ö­tä se­lit­tää mm. väli­pala­syö­mi­sen yleis­ty­mi­nen.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan äi­din ras­kau­den­ai­kai­nen pai­non­nou­su on yh­tey­des­sä lap­sen pai­no­in­dek­siin myö­hem­min elä­mäs­sä. Yli­pai­noi­sil­le äi­deil­le syn­tyy kes­ki­mää­rin suu­rem­pia vau­vo­ja, mikä li­sää lap­sen yli­pai­no­ris­kiä lap­suus- ja nuo­ruus­vuo­si­na.

Vaa­ra­na on, että yli­pai­noi­suu­des­ta tu­lee täl­lä ta­voin suku­pol­ves­ta toi­seen vah­vis­tu­va kehä. Yli­pai­noi­sis­ta nuo­ris­ta ty­töis­tä voi tul­la yli­pai­noi­sia äi­te­jä, joi­den lap­sil­la on jäl­leen ris­ki pai­no-on­gel­miin. Ras­kaus­ajan ra­vit­se­mus­neu­von­taan pa­nos­ta­mi­nen on siis erit­täin tär­ke­ää pait­si odot­ta­van äi­din ja syn­ty­vän lap­sen, myös tu­le­vien suku­pol­vien ter­vey­den kan­nal­ta.

Imetyksen kestolla merkitystä

Per­hei­den ruo­ka­tot­tu­muk­sia tu­lee seu­ra­ta ja ra­vit­se­mus­oh­jaus­ta jat­kaa läpi lap­suus­vuo­sien. Lap­sen en­sim­mäi­se­nä ikä­vuon­na rat­kai­se­vaa on ime­tyk­sen kes­to ja lisä­ruo­kien aloi­tus­ikä. DIPP-tut­ki­muk­ses­ta saa­dut tie­dot ker­to­vat, että pit­kä ime­tys on lap­sel­le suo­ja­te­ki­jä ei-atoop­pis­ta ast­maa vas­taan.

Lisä­ruo­kien aloi­tus­ta ei sil­ti pidä lii­ak­si pit­kit­tää. DIPP-tut­ki­muk­sen mu­kaan lap­sen ris­ki her­kis­tyä eri­tyyp­pi­sil­le al­ler­gee­neil­le kas­vaa, jos hän on puo­len vuo­den iäs­sä to­tu­tel­lut vä­hem­pään kuin nel­jään uu­teen ruo­ka-ai­nee­seen.

Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riö suo­sit­te­lee täl­lä het­kel­lä, että lap­sen yk­sin­o­mais­ta ime­tys­tä (täys­i­me­tys­tä) jat­ke­taan kuu­den kuu­kau­den ikään saak­ka ja sen jäl­keen lisä­ruo­kien ohel­la ai­na­kin vuo­den ikään saak­ka. Lisä­ruu­at tuo­daan lap­sen ruo­ka­va­li­oon neu­vo­lan ar­vi­oi­man yk­si­löl­li­sen tar­peen mu­kai­ses­ti 4-6 kuu­kau­den iäs­tä al­ka­en.

Per­hei­den ra­vit­se­mus­oh­jaus­ta tu­lee te­hos­taa sii­nä vai­hees­sa, kun lap­sen 1-vuotissyntymäpäivä lä­hes­tyy. Tut­ki­muk­set ni­mit­täin osoit­ta­vat, että lap­sen ruo­ka­va­li­on laa­tu heik­ke­nee tun­tu­vas­ti täs­sä vai­hees­sa yh­tei­seen per­he­ruo­kaan siir­ty­mi­sen seu­rauk­se­na.

Neuvontaa lapselle ja vanhemmille

Tu­run yli­o­pis­tos­sa vuo­des­ta 1990 saak­ka käyn­nis­sä ol­lut las­ten sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­ras­ta­vuu­den eh­käi­sy­pro­jek­ti STRIP on osoit­ta­nut, että lap­si­per­heil­le koh­dis­tet­tua ra­vit­se­mus- ja elä­män­tapa­neu­von­taa kan­nat­taa an­taa sekä van­hem­mil­le että lap­sil­le. Pro­jek­tis­sa lap­set al­koi­vat saa­da neu­von­taa seit­se­män vuot­ta täy­tet­ty­ään.

Ra­vit­se­mus­oh­jauk­sel­la on pys­tyt­ty vai­kut­ta­maan myön­tei­ses­ti jo pien­ten, 1-vuotiaiden las­ten ko­les­te­ro­li­ar­voi­hin. Te­hos­tet­tua oh­jaus­ta saa­neil­la lap­sil­la tyy­dyt­ty­neen ras­van saan­ti on ol­lut koko tut­ki­mus­jak­son ajan vä­häi­sem­pää kuin kont­rol­li­ryh­mäl­lä, jol­le eri­tyis­tä neu­von­taa ei ole an­net­tu.

STRIP-tut­ki­muk­ses­ta vuo­sien mit­taan teh­dyt väi­tös­kir­jat ovat muun mu­as­sa osoit­ta­neet, että sy­dän­ys­tä­väl­li­sil­lä elä­män­ta­voil­la on suo­tui­sa vai­ku­tus myös yli­pai­noon liit­ty­viin ris­ki­te­ki­jöi­hin. Neu­von­taa saa­nees­sa ryh­mäs­sä yli­pai­noa esiin­tyy vä­hem­män kuin seu­ran­ta­ryh­mäs­sä.

Kirjoittaja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen
Vies­tin­tä Nutrimedia

Lähteet:

Tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Suvi Vir­ta­sen ja do­sent­ti Han­na Lagströmin esi­tyk­set Val­ta­kun­nal­li­sil­la Ra­vit­se­mus­päi­vil­lä 8.10.2012 sekä Suo­men Ra­vit­se­mus­tie­teen Yh­dis­tyk­sen syys­se­mi­naa­ris­sa 2.11.2012.

Vau­val­le voi an­taa peh­mei­tä he­del­miä isoi­na pa­loi­na sor­min syö­tä­väk­si.