Lapsitutkimukset hakevat vastauksia terveysongelmiin

Suo­mes­sa on käyn­nis­sä mon­ta lap­suus­iän ra­vit­se­muk­seen ja mui­hin elin­ta­poi­hin koh­dis­tu­vaa  tut­ki­mus­han­ket­ta. Niis­sä et­si­tään syi­tä ja eh­käi­sy­kei­no­ja ylei­siin ja va­ka­viin ter­veys­on­gel­miin. Näi­tä ovat mm. yli­pai­no, sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det sekä di­a­be­tes.

LASERI

Las­ten ja nuor­ten ai­kuis­ten se­pel­val­ti­mo­tau­din ris­ki­te­ki­jöi­hin kes­kit­ty­väs­sä LASERI-tut­ki­muk­ses­sa on ha­vait­tu, että jo lap­suus­iän elin­ta­voil­la on mer­ki­tys­tä sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien eh­käi­sys­sä. Yksi tär­keim­mis­tä LASERI-tut­ki­muk­sen löy­dök­sis­tä on, että lap­suus- ja nuo­ruus­iän ris­ki­te­ki­jöil­lä on tär­keä mer­ki­tys val­ti­mo­ko­vet­tu­ma­tau­din var­hais­muu­tos­ten syn­tyyn. Näi­tä ris­ki­te­ki­jöi­tä ovat ko­hon­nut see­ru­min ko­les­te­ro­li­pi­toi­suus ja ve­ren­pai­ne, li­ha­vuus sekä tu­pa­koin­ti.

LASERI-tut­ki­mus käyn­nis­tyi jo vuon­na 1980. Tut­ki­mus­hank­keen aloi­tus­ta sii­vit­ti 1970-lu­vul­la teh­ty ha­vain­to, jon­ka mu­kaan suo­ma­lai­sil­la lap­sil­la oli tuol­loin maa­il­man kor­keim­mat ko­les­te­ro­li­ar­vot.

LASERI sel­vit­tää lap­suu­den ja nuo­ruu­den ai­kai­sen ra­vit­se­muk­sen mer­ki­tys­tä ai­kuis­i­äl­lä il­maan­tu­vien sy­dän- ja veri­suo­ni­tau­tien ke­hit­ty­mi­ses­sä. Ra­vin­to­tut­ki­mus tuot­taa li­säk­si yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa suo­ma­lais­ten nuor­ten ai­kuis­ten ruo­ka­va­li­os­sa vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ta­pah­tu­neis­ta muu­tok­sis­ta.

Hank­keen käyn­nis­ty­es­sä tut­kit­ta­vat lap­set ja nuo­ret oli­vat 3-18-vuotiaita. Alun pe­rin mu­ka­na oli yli 3500 tut­kit­ta­vaa, joi­den seu­ran­taa jat­ke­taan edel­leen. Tänä vuon­na osa tut­kit­ta­vis­ta on eh­ti­nyt jo 50 vuo­den ikään.

Tut­ki­mus­ta joh­taa Tu­run yli­o­pis­ton Sy­dän­tut­ki­mus­kes­kus.

STRIP

STRIP-pro­jek­tis­sa to­teu­tet­tu elin­tapa­neu­von­ta on osoit­tau­tu­nut vai­kut­ta­vak­si. Neu­von­ta­ryh­män nuor­ten see­ru­min ko­les­te­ro­li- ja LDL-ko­les­te­ro­li­pi­toi­suu­det ovat ol­leet koko seu­ran­nan ajan mer­kit­tä­väs­ti ver­tai­lu­ryh­män las­ten vas­taa­via pi­toi­suuk­sia ma­ta­lam­mat.

Tut­ki­muk­ses­ta saa­tua tie­toa on hyö­dyn­net­ty laa­jas­ti mo­nis­sa kan­sal­li­sis­sa ja kan­sain­vä­li­sis­sä ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sis­sa. Tut­ki­mus­hank­keen an­tia on so­vel­let­tu li­säk­si lap­si­per­hei­den elin­tapa­neu­von­taan ke­hi­te­tyis­sä neu­von­ta-ai­neis­tois­sa.

Vuon­na 1990 käyn­nis­ty­nyt STRIP on täl­lä het­kel­lä maa­il­man joh­ta­va las­ten en­nal­ta­eh­käi­se­vän kar­di­o­lo­gi­an tut­ki­mus. Tut­ki­mus­pro­jek­tin ta­voit­tee­na on ol­lut val­ti­mon­ko­vet­tu­ma­tau­din ris­ki­te­ki­jöi­hin puut­tu­mi­nen elä­män­tapa­neu­von­nan avul­la jo tut­kit­ta­vien var­hais­lap­suu­des­ta al­ka­en.

Tut­ki­muk­sen käyn­nis­ty­es­sä pro­jek­tis­sa aloit­ti 1062 seit­se­män kuu­kau­den ikäis­tä las­ta per­hei­neen. Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­vat nuo­ret ovat nyt ai­kuis­iän kyn­nyk­sel­lä. Neu­von­ta­ryh­mään kuu­lu­vat ovat koko tut­ki­muk­sen ajan saa­neet yk­si­löl­lis­tä ja per­he­kes­keis­tä ra­vit­se­mus- ja elin­tapa­neu­von­taa.

Myös STRIP-pro­jek­tia joh­taa Tu­run yli­o­pis­ton Sy­dän­tut­ki­mus­kes­kus.

DIPP

DIPP-tut­ki­mus­hank­kees­sa on tä­hän men­nes­sä saa­tu run­saas­ti tie­toa ras­kaus- ja ime­tys­ajan sekä var­hais­lap­suu­den ruo­ka­va­li­o­te­ki­jöi­den vai­ku­tuk­ses­ta tyy­pin 1 di­a­be­tek­sen, ast­man ja al­ler­gi­a­sai­rauk­sien il­maan­tu­mi­seen. Tois­tai­sek­si täy­sin var­mo­ja vas­tauk­sia eri ra­vin­to­te­ki­jöi­den roo­lis­ta näi­den im­mu­no­lo­gis­ten tau­tien syn­ty­pro­ses­sis­sa ei ole saa­tu.

Vuo­des­ta 1994 käyn­nis­sä ol­leen DIPP-tut­ki­muk­sen ta­voit­tee­na on tyy­pin 1 di­a­be­tek­sen en­nus­ta­mi­nen ja eh­käi­sy. Tut­ki­muk­ses­sa vas­ta­syn­ty­neil­tä vau­voil­ta on et­sit­ty tyy­pin 1 di­a­be­tek­sel­le al­tis­ta­via pe­rin­tö­te­ki­jöi­tä.

DIPP ha­kee vas­tauk­sia ky­sy­myk­seen, onko äi­din ras­kaus- tai ime­tys­ajan ruo­ka­va­lio tai lap­sen oma ruo­ka­va­lio yh­tey­des­sä tyy­pin 1 di­a­be­tek­sen ke­hit­ty­mi­seen lap­sil­la, joil­la sai­ras­tu­mi­seen on pe­rin­nöl­li­nen alt­tius. Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­te­tään myös ra­vin­to­te­ki­jöi­den yh­teyt­tä al­ler­gis­ten sai­rauk­sien, yli­pai­non ja li­ha­vuu­den ris­kiin.

DIPP-tut­ki­mus­ta to­teut­ta­vat yh­teis­työs­sä Tam­pe­reen, Tu­run, Ou­lun ja Hel­sin­gin yli­o­pis­tot sekä Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos (THL).

PANIC

PANIC-tut­ki­muk­ses­ta saa­dut tie­dot ovat tä­hän men­nes­sä mm. osoit­ta­neet, että väli­pala­syö­mi­nen on lap­sil­la yleis­tä. Jopa 40 pro­sent­tia päi­vit­täi­ses­tä ener­gi­as­ta saa­te­taan saa­da väli­pa­lois­ta. Yli 2/3 las­ten ra­vin­nos­taan saa­mas­ta so­ke­ris­ta on pe­räi­sin väli­pa­lois­ta. Run­sas väli­pa­lo­jen käyt­tö voi li­sä­tä lap­sel­la metabolisen oire­yh­ty­män ris­kiä.

Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa to­teu­tet­ta­va PANIC-tut­ki­mus sel­vit­tää las­ten lii­kun­nan, ra­vit­se­muk­sen ja mui­den elin­ta­po­jen ter­veys­vai­ku­tuk­sia. Vuon­na 2007 käyn­nis­ty­nees­sä tut­ki­muk­ses­sa on mu­ka­na noin 500 las­ta, jot­ka on ja­et­tu in­ter­ven­tio- ja ver­rok­ki­ryh­miin. Tut­ki­muk­sen al­ka­es­sa lap­set oli­vat 6-8 –vuotiaita.

In­ter­ven­ti­o­ryh­mä saa ra­vit­se­muk­seen ja lii­kun­taan liit­ty­vää oh­jaus­ta. Li­säk­si mui­den toi­mi­joi­den kans­sa yh­teis­työs­sä pi­de­tään lii­kun­nal­li­sia ilta­päi­vä­ker­ho­ja sekä kok­ki­ker­ho­ja kou­lu­lai­sil­le. PANIC nä­kyy myös pai­kal­li­sis­sa ter­vey­den­e­dis­tä­mi­sen ta­pah­tu­mis­sa.

Kirjoittaja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen
Vies­tin­tä Nutrimedia

Lähteet:

Suo­men ra­vit­se­mus­tie­teen yh­dis­tyk­sen syys­se­mi­naa­ris­sa 2.11.2012 pi­de­tyt alus­tuk­set suu­ris­ta suo­ma­lai­sis­ta ra­vit­se­mus­tut­ki­muk­sis­ta.

Las­ten ko­les­te­ro­li­ar­vot py­sy­vät neu­von­nal­la ma­ta­lam­pi­na.