Vain puolet opiskelijoista syö päivän pääaterian opiskelija- tai työpaikkaravintolassa. YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu näkee, että tähän pitäisi puuttua ja kampanjoida tuetun opiskelijalounaan puolesta.
Kelan tukema korkeakouluopiskelijalounas antaa mallin terveellisestä ateriasta. Vuoden 2013 alusta lähtien tuen saadakseen opiskelijaravintolan pitää tarjota Sydänmerkin periaatteita noudattavia aterioita, joissa rasvan laatu ja suolamäärä ovat kohdallaan.
Jos päivän aikana ei ole opetusta, opiskelijat eivät tule kampukselle syömään. Iso osa opiskelijoista, 40-45 prosenttia, syö päivän pääateriaksi kotona kokkaamaansa ruokaa. Vanhempien luona tai muualla kuin kampuksella tai kotona syöminen on harvinaista.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS kartoittaa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden terveydentilaa ja elintapoja joka neljäs vuosi. Tänä vuonna tutkimukseen osallistui 4 500 opiskelijaa.
Ruuan terveellisyys koetaan tärkeäksi
Puolet miespuolisista opiskelijoista ajattelee usein ruuan terveellisyyttä ostotilanteessa. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välinen ero on kaventunut vuoden 2008 tutkimukseen verrattuna.
Naisopiskelijoilla ruuan terveellisyys on lähempänä sydäntä kuin miesopiskelijoilla. Kaksi kolmesta ammattikorkeakoulussa ja kolme neljästä yliopistolla opiskelevasta naisesta ajattelee usein ruuan terveellisyyttä ostotilanteessa.
Opiskelijoilla tyypillisimmät ravitsemukseen liittyvät terveysongelmat ovat ylipaino ja syömishäiriöt sekä niihin liittyvät seurannaiset. Suun terveyttä heikentävät sekä karies että eroosio. Vatsavaivat ovat yleisiä. Vatsa ei saisi pullottaa laisinkaan. – Jos turvottaa, maito jätetään pois, Kunttu kertoo.
Hukkuuko olennainen tietotulvassa?
Vaikka lehdet ja netti ovat pullollaan terveysneuvoja, noin 15 prosenttia opiskelijoista toivoo apua ravitsemuskysymyksiin, painonhallintaan tai liikuntaan. Olennaista ei ehkä eroteta.
– Opiskeluaika on otollista aikaa vaikuttaa, koska siihen elämänvaiheeseen ajoittuvat elämisen tyylin valinnat. Nuori aikuinen päättää itse, mitä ruokaa jääkaappiinsa hankkii, mihin rahansa käyttää ja miten vapaa-aikansa viettää, Kunttu toteaa.
Hänen mukaansa on vaikutettava sekä yksilöihin että opiskeluyhteisöön, jotta kynnys noudattaa terveellisiä elintapoja olisi matala. Se tarkoittaa mahdollisuutta lounasruokailuun ja sitä tukevaa kulttuuria, terveellistä välipalatarjontaa, liikuntatiloja ja vapaa-ajan harrastustoimintaa, päihteettömyyttä suosivaa juhlintakulttuuria ja stressinhallintakeinoja.
Kirjoittaja:
Taina Luova, Ravitsemusviestintä TL
Lähde:
YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kuntun esitys Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä lokakuussa 2012
Lisätietoja:
Paula Hakala: Uusi suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi
Ravitsemuskatsaus 2-2012Lapset, nuoret ja ravitsemus23.11.2012