Urheilevien lasten ja nuorten ravitsemuksessa on useita erityispiirteitä. Merkittävin ero lasten ja nuorten ravitsemuksen tarpeissa aikuisiin verrattuna on kasvaminen. Ravitsemuksella on täytettävä sekä liikunnan että kasvun vaatimukset. Kasvu ei häiriinny, kun energiaa saadaan kylliksi. Tämä onnistuu, kun aterioita ja välipaloja on usein ja ne sisältävät hyviä hiilihydraatteja ja laadukasta proteiinia.
Lapset ovat alttiimpia lämpöhalvaukselle kuin aikuiset suhteessa suuremman ihon pinta-alan ja vähäisemmän hikoilun vuoksi. Nesteensaannista pitää huolehtia kannustamalla urheilijoita juomaan harjoituksen aikana. Punnituksilla ennen ja jälkeen suorituksen voidaan seurata nesteenmenetystä suorituksen aikana. Jos lapsi tai nuori ei pidä vedestä, maustettujen juomien tarjoaminen edistää nestetasapainon säilymistä. Taulukossa on yleisohje sopivista nestemääristä ennen suoritusta sekä suorituksen aikana ja sen jälkeen.
Lasten lihasten hiilihydraatti- eli glykogeenivarastot ovat pienemmät kuin aikuisilla, eikä heidän kykynsä tuottaa energiaa anaerobisesti ole vielä täysin kehittynyt. On mahdollista, että lasten elimistö käyttää energianlähteenä rasvaa enemmän kuin aikuisten eikä suurille glykogeenivarastoille siten ole tarvetta.
Aktiivisesti urheilevat lapset tarvitsevat hiilihydraatteja vähemmän kuin aikuiset. Niiden saantisuositus on 5-6 g/kg. Silti lastenkin on tärkeää nauttia suorituksen jälkeen hiilihydraatteja täyttääkseen glykogeenivarastot tehokkaasti. Samanaikainen heraproteiinin nauttiminen lisää hiilihydraattien tehoa glykogeenivarastojen täyttymisessä. Murrosiän jälkeen hiilihydraattien tarve nousee aikuisten tasolle.
Riittävästi laadukasta proteiinia
Urheilevat lapset ja nuoret tarvitsevat proteiinia noin 20–30 % enemmän kuin vähemmän liikkuvat samanikäiset. Urheilevien lasten olisi hyvä saada noin 1,5 g/kg laadukasta proteiinia päivittäin. Lisäksi kalsiumin (1300 mg/vrk) ja D-vitamiinin (10 µg/vrk) saannilla on turvattava luuston normaali kehitys.
Lasten ravitsemustietämyksen lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen ravitsemusta kohtaan onnistuu parhaiten tekemällä aiheesta hauskaa esimerkiksi pelien avulla. On tärkeää, että nuoren lähipiiri (vanhemmat, valmentajat, pelikaverit) tuo esiin nesteytyksen ja ravinnonsaannin merkityksen ja luovat edellytyksiä terveellisille ruokavalinnoille.
Kirjoittaja:
Kati Riekkinen
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Lähde:
Stephanie M. C. Wilsonin (MS, registered dietitian) esitys liikuntaravitsemusseminaarissa 27.10.2012.
Ravitsemuskatsaus 2-2012Lapset, nuoret ja ravitsemus23.11.2012