Mieliala ohjaa ruokavalintoja

Mie­li­ala vai­kut­taa ruo­ka­va­lin­toi­him­me yk­si­löl­li­ses­ti esi­mer­kik­si sen mu­kaan, ra­joi­tam­me­ko ruo­kia tai olem­me­ko tai­pu­vai­sia ylen­syön­tiin. Yh­tey­det ovat moni­mut­kai­sia, mut­ta joi­ta­kin lain­a­lai­suuk­sia mie­li­alan ja ruo­ka­va­lin­to­jen vä­lil­lä on löy­det­ty.

Jos oh­jaat yli­pai­noi­sia, ota sel­vää, vai­kut­ta­vat­ko ilo tai suru asi­ak­kaa­si ruo­an mää­rään.  Moni syö su­ruun­sa. Sen si­jaan ylen­syön­tiin tai­pu­vai­set vä­hen­tä­vät syö­mi­si­ään su­rul­li­se­na. Heil­le ruo­ka mais­tuu iloi­se­na. Osal­la ih­mi­sis­tä mie­li­ala ei vai­ku­ta ruu­an mää­rään. Muil­le pait­si ylen­syön­tiin tai­pu­vai­sil­le kan­nat­taa ko­ros­taa po­si­tii­vis­ta ajat­te­lua, kos­ka se aut­taa nou­dat­ta­maan ruo­ka­va­li­o­ta ja laih­tu­maan.

Kielto lisää haluttavuutta

Mus­ta­val­koi­nen kiel­let­ty-sal­lit­tu -ajat­te­lu li­sää hi­moa syö­dä kiel­let­ty­jä ruo­kia. Kun ra­joi­te­taan esi­mer­kik­si suk­laan tai ma­keis­ten syö­mis­tä, nii­tä tu­lee syö­tyä ra­joi­tuk­sen ai­ka­na ja var­sin­kin ra­joi­tuk­sen päät­ty­mi­sen jäl­keen. Tämä to­det­tiin nor­maa­li­pai­noi­sil­le nais­o­pis­ke­li­joil­le teh­dys­sä ko­kees­sa.

Stres­si, ma­sen­nus ja huo­let li­sää­vät epä­ter­veel­li­siä ruo­ka­va­lin­to­ja. Ne saa­vat va­lit­se­maan ener­gi­a­pi­toi­sia, run­saas­ti ras­vaa ja so­ke­ria si­säl­tä­viä elin­tar­vik­kei­ta. Te­kee mie­li ma­kei­sia ja suk­laa­ta. Sen si­jaan he­del­mien ja vi­han­nes­ten syö­mi­nen vä­he­nee. Ma­sen­tu­nee­na ter­veel­li­sen ruo­ka­va­li­on nou­dat­ta­mi­nen vai­keu­tuu myös, kos­ka ate­ri­oi­ta jää vä­liin ja kos­ka väli­pala­tyyp­pi­nen ruo­kai­lu li­sään­tyy ma­sen­tu­nee­na.

Ruuan laatu näkyy mielialassa

Ruo­ka­va­lin­to­jen ja mie­li­alan yh­teys toi­mii myös toi­sin­päin. Ra­vin­to­ai­neet vai­kut­ta­vat ai­voi­hin ja mie­li­a­laan.

Pit­kä­ket­jui­set omega-3-ras­va­ha­pot vai­kut­ta­vat myön­tei­ses­ti mie­li­a­laan. Nii­tä tar­vi­taan ai­vo­jen ra­ken­teis­sa. Ra­vin­non pro­te­ii­nien ja hii­li­hyd­raat­tien suh­de vai­kut­taa se­ro­to­nii­nin pää­syyn ai­voi­hin ja si­ten mie­li­a­laan. Hi­taas­ti imey­ty­vät hii­li­hyd­raa­tit voi­vat eh­käis­tä no­pei­ta mie­li­ala­muu­tok­sia.

Kirjoittaja:

Tai­na Luo­va
Ra­vit­se­mus­vies­tin­tä TL

Lähde:

Psy­ko­lo­gi­an pro­fes­so­ri Mar­tin Yeomansin esi­tys “How does mood influence food choices?” Ra­vit­se­muk­sen tut­ki­mus­sää­ti­ön se­mi­naa­ris­sa 18.10.2012.

Miksi kahvi koukuttaa?

Kah­vi kou­kut­taa, kos­ka se valpastuttaa ai­vo­ja ja li­sää ko­fe­ii­ni­pi­toi­sen juo­man miel­lyt­tä­vyyt­tä. Tämä saa­tiin sel­vil­le, kun kah­del­le ryh­mäl­le tar­jot­tiin joko ko­fe­ii­ni­pi­tois­ta tai ko­fe­ii­ni­ton­ta kah­via. Ko­kee­seen osal­lis­tu­nei­den ar­vi­ot ko­fe­ii­nit­to­mas­ta juo­mas­ta huo­no­ni­vat tes­tin ede­tes­sä. Kah­vin maku tai haju ei pel­käs­tään rii­tä. Sen si­jaan ko­fe­ii­ni­pi­toi­ses­ta juo­mas­ta pi­det­tiin ker­ta ker­ral­ta enem­män.

Kah­via, kola­juo­mia ja mui­ta ko­fe­ii­ni­pi­toi­sia juo­mia juo­daan, kos­ka ne vai­kut­ta­vat mie­li­a­laan. Kah­vi­ham­paan ko­lo­tus on merk­ki ko­fe­ii­nin­puut­tees­ta. Kun puu­te kor­ja­taan, olo vir­kis­tyy ja mie­li val­pas­tuu.

Munk­ki mais­tuu ala­ku­loi­sel­le.

Ko­fe­ii­ni valpastuttaa ai­vo­ja. Kuva Stu­dio Piquant, Ant­ti Hal­la­kor­pi.