Jo varhaisessa aikuisuudessa nuorten miesten ruokatottumukset ja muut elintavat muovautuvat ja terveyden riskitekijät kasautuvat. Varusmiesten terveellisiä ruokavalintoja voidaan tukea edistämällä ruokatarjontaa muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa. Tehokas vaikuttaminen yksilöllisiin valintoihin, kuten vähäiseen kasvisten kulutukseen, on vaikeampaa.
Varusmiesikäiset miehet ovat siirtymässä lapsuudenkodista itsenäiseen aikuisuuteen. He alkavat tehdä päätöksiä tulevaisuudestaan ja elintavoistaan kuten ruokatottumuksista. Suomessa lähes 80 % asevelvollisista suorittaa varusmiespalveluksen. Ylipainon ja lihavuuden yleistyminen myös sotilailla on herättänyt huolen varusmiesten ruokatottumuksista.
Väitöskirjassa selvitettiin nuorten miesten ruokatottumuksia ennen varusmiespalvelusta ja sen aikana, syömiseen vaikuttavia taustatekijöitä, riskitekijämuutoksia varusmiespalveluksen aikana sekä terveellistä syömistä edistävän intervention vaikutuksia armeijaoloissa.
Kasviksia ja kuitua vähän
Ennen varusmiespalvelusta nuoret miehet söivät pääosin terveellisesti, vaikka kasvisten kulutus oli vähäistä. Lukion käyminen ja terveet elintavat ennustivat terveellisiä ruokatottumuksia.
Armeija-aikana ravinnonsaanti vastasi suosituksia, joskin suolaa saatiin liikaa ja ravintokuitua liian vähän. Varuskuntaruokailu vastasi parhaiten ravitsemussuosituksia, ja etenkin kuitupitoiset ruoat kuuluivat siihen. Vapaa-aikana syödyn ruoan ravintosisältö oli huonompi ja sokerinsaanti oli runsaampaa. Ravintoköyhiä ruokia, kuten virvoitusjuomia ja pizzaa, käytettiin yleisesti.
Varusmiehillä oli vain vähän terveyttä uhkaavia riskitekijöitä. Palveluksen kuluessa ylipaino väheni ja kehon koostumus parani. Verenpaine koheni, mutta veren rasva- ja glukoosiarvot huononivat.
Ruokatottumuksia parannettiin
Lisäämällä terveellisten ruokien tarjontaa armeijaruokailuympäristöissä eli muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa onnistuttiin parantamaan varusmiesten ruokatottumuksia. Interventioryhmässä viljatuotteita käytettiin enemmän ja useita rasvaisia ja sokerisia ruokia vähemmän kuin vertailuryhmässä. Interventio ei lisännyt kasvisten käyttöä.
Myönteinen tulos oli, että nuorten miesten arkiruokavaliossa oli monia terveellisiä ruokia, joiden käyttö lisääntyi varusmiespalveluksen aikana. Toisaalta myös joidenkin epäterveellisten ruokien käyttö lisääntyi erityisesti vapaa-aikana.
Tutkimuksessa käytettiin kahdenlaista aineistoa. Ensimmäisessä kerättiin varusmiehistä ruoankäyttö- ja ravinnonsaantitietoa varuskunta-, leiri- ja lomaoloissa. Toinen aineistokokonaisuus kuului VARU-interventiotutkimukseen, jossa lisättiin terveellisten ruokien tarjontaa muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa.
Tutkimustietoa kerättiin ennen varusmiespalvelusta sekä sen kuluessa 8. palvelusviikon ja 6. palveluskuukauden kohdalla. Terveyden riskitekijöitä seurattiin palveluksen aikana tekemällä antropometrisiä ja kliinisiä mittauksia (yhteensä 13 mittausta). Ravitsemustulosten muuttujina käytettiin ruokaindeksejä, jotka kehitettiin erityisesti nuorten miesten ruokavalion tutkimista varten armeijaympäristöön soveltuviksi.
Kirjoittaja:
Clarissa Bingham
ETM (väit.), LuK
Lähde:
Clarissa Binghamin väitös 14.12.2012 “Eating habits of young men in military service: An epidemiological and intervention study”.
Ravitsemuskatsaus 2-2012Lapset, nuoret ja ravitsemus23.11.2012