Suomessa kansanravitsemustutkimuksella on pitkät perinteet. Helsingin yliopiston fysiologian professoreiden Robert ja Carl Tigerstedtin johdolla tehtiin tutkimuksia 1900-luvun alussa. Kansaneläkelaitoksen vuosina 1966–1972 toteuttaman autoklinikkatutkimuksen myötä väestön terveys- ja ravitsemustutkimus siirtyi uuteen aikakauteen. Monipuolisuudessaan ja laajuudessaan autoklinikkatutkimus on ollut kansainvälisestikin ainutlaatuinen.
Autoklinikkatutkimuksesta saatiin tietoa väestön sairauksista, terveydentilasta ja ravinnonsaannista. Erityisen arvokkaaksi aineisto on osoittautunut epidemiologisissa seurantatutkimuksissa, joissa on selvitetty useiden kroonisten tautien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä eri syöpien vaara- ja suojatekijöitä.
Pakastettujen seeruminäytteiden analysointi ja ruoankäyttötietojen uudelleen käsittely ovat tehneet mahdolliseksi kiinnostavien hypoteesien testauksen. Autoklinikkatutkimuksesta on julkaistu useita kymmeniä väitöskirjoja sekä satoja tieteellisiä artikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa – viimeisimmät tältä vuodelta. Nykyisin aineisto on yleisesti tutkijoiden käytettävissä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen autoklinikkaryhmän suostumuksella.
Klinikka-autot tutkimusasemina
Autoklinikkatutkimuksessa koottiin tietoja väestön terveydentilasta kyselyjen, haastattelujen, terveystarkastusten sekä verestä ja virtsasta tehtyjen laboratoriomittausten avulla. Nämä tehtiin tutkimusasemiksi varustetuissa klinikka-autoissa. Tavoitteena oli etsiä piileviä sairauksia ja tarvittaessa antaa ohjeita jatkohoitoon. Samalla saatiin tietoa sairastavuuden alueellisista eroista sekä eri seulontamenetelmien käyttökelpoisuudesta.
Vuosina 1966–1972 tutkimukseen kutsuttiin 62440 vähintään 15-vuotiasta henkilöä, joista keskimäärin 82,5 % osallistui kenttätutkimukseen. Tutkimus kohdistui maaseutu-, pientaajama- ja teollisuusväestöihin kaikkiaan 30 paikkakunnalla kautta maan. Tutkittavat olivat iältään ja elinkeinoltaan erityyppisistä väestöistä, mutta eivät kuitenkaan edustaneet koko maata. Uusintatutkimus toteutettiin vuosina 1973–1976. Siihen osallistui 17631 perustutkimuksessa mukana ollutta henkilöä.
Ravintotutkimus liitettiin autoklinikkatutkimukseen vuonna 1967 valtion ravitsemustoimikunnan ponnistelujen tuloksena. Tehtävää varten perustettiin ravintotutkimusryhmä Helsingin yliopiston ravintokemian laitokseen. Aikaisemmasta poiketen tiedot ruoankäytöstä kerättiin yksilöllisesti haastattelulla, joka kohdistui tutkittavan ruoankäyttöön edeltävän 12 kuukauden ajalta. Tämä ns. ruokavaliohaastattelu, jossa apuna käytettiin myös aitoja ja keinotekoisia ruokamalleja, oli silloin varsin uusi menetelmä. Uutta oli myös se, että haastattelulomakkeen tiedot tallennettiin suoraan reikäkorteille ja niiden jatkokäsittely tapahtui tietokoneiden avulla. Ravintotutkimukseen valittiin joka viides tutkimukseen saapuneista. Kaikkiaan ruoankäyttötiedot on tallennettu 10054 henkilöltä perustutkimuksessa ja 4343 henkilöltä uusintatutkimuksessa.
Kirjoittajat:
dosentti Ritva Järvinen ja
professori Paul Knekt
Lähteet:
- Aromaa A, Heliövaara M, Knekt P, Reunanen A, Rinne S. Autoklinikka. Kansanterveyslaitos. Kansaneläkelaitos. Helsinki 2006.
- Seppänen R, Koskinen EH, Pekkarinen M, Roine P. Ravintohaastattelu Suomessa suoritetun epidemiologisen tutkimuksen yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:2, Helsinki 1973.