Kouluruuassa riittää haastetta
Suomalainen kouluruokailu on sosiaalinen palveluinnovaatio, josta voimme aidosti olla ylpeitä. Jämäkkä lainsäädäntö turvaa kaikille oppilaille maksuttoman aterian, joka osaltaan tasoittaa erilaisista kotitaustoista tulevien lasten oppimisedellytyksiä. Kouluruokasuositukset raamittavat aterian koostamista, raaka-aineiden laatua ja palvelun toteutusta. Opetushallitus on ohjeistanut kouluruokailun kytkemistä eri oppiaineisiin ja kouluyhteisöön viimeksi vuonna 2010.
Tältä pohjalta on hyvä järjestää kouluruokailua, ja oppilailla on tilaisuus saada hyvä työpaikkalounas! Alakoululaiset ja lukiolaiset käyttävätkin palvelua lähes sataprosenttisesti. Palvelua hyljeksii joka kymmenes yläkoululainen. Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyn mukaan kolmasosa heistä ei syö koululounasta päivittäin.
Arvostus voi lisätä ruuan maistuvuutta
Arvostus ei lisäänny käskemällä. Sellaisen, mitä ei tunne kovin hyvin tai mikä on itsestään selvää, voi ohittaa ja jättää hyödyntämättä.
Tietoisuuteen, arvostuksiin ja oppimiseen voidaan tehokkaimmin vaikuttaa yhdessä tekemällä ja kokemalla. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja VTT selvittävät, voiko kouluruokailun tilanteeseen vaikuttaa tietoa, eskinäistä tuntemista ja vuorovaikutusta lisäämällä.
Vuorovaikutusta on kehitettävä laajalti kouluruokaan liittyvässä yhteisössä, johon kuuluvat koululaisten lisäksi vanhemmat, opettajat, ruokapalveluhenkilökunta, viljelijät, tavarantoimittajat ja poliittiset päättäjät. Kouluruokailusta on tehtävä ”meidän yhteinen juttu”.
Verkkoympäristö valjastettiin vuorovaikutukseen
Sähköisen viestinnän keinot ovat olennaisia, koska ne liittyvät nykykoululaisten arkeen. Tutut verkkoympäristöt, kouluhallinnon Wilma-ohjelma sekä VTT:n kehittämä Owelaverkkopalvelu, ovat keskeiset sähköiset viestintäkanavat. Owela-ympäristöön jokaiselle koululle luotiin oma alue oppilaiden tuotoksia ja kommentointia varten. Koulut kutsuivat Owelaan myös oppilaiden vanhemmat Wilman kautta.
Hankkeeseen etsittiin vertailun vuoksi ”maaseutumainen” ja ”kaupunkimainen” ruokayhteisö, Etelä-Savosta ja Espoosta. Alkuvaiheessa oppilaille tehtiin kysely ja koulussa työskentelevien aikuisten kanssa keskusteltiin ruokailusta, sen ohjauksesta ja sähköisten viestintäkanavien käytöstä.
Pilottikoulujen 7-luokkalaiset työstävät vuoden 2013 aikana aihetta eri oppiaineissa. Vanhempia ja päättäjiä on kutsuttu Ruokatreffeille kokemaan kouluruoka ja keskustelemaan siitä. Owelassa on jo kuvia ja tarinoita kouluruuasta ja ruokailutilanteista sekä vanhempien haastatteluja kouluruokamuistoista. Sinne on ikuistettu myös tutustumisretkiä porkkana- ja maitotilalle, ruokatehtaaseen ja elintarviketukkuun. Kouluilla on mitattu ruokailutilojen melutasoja ja mietitty keinoja viihtyisyyden parantamiseksi.
Nyt on kommentoinnin ja keskustelun aika – aikuiset, olkaa hyvät!
Kirjoittaja:
Eliisa Kotro
projektipäällikkö,
Mikkelin AMK
http://www.mamk.fi/tutkimus_ja_kehitys/kestava_hyvinvointi/kaynnissa_olevat_hankkeet/kouluruoka

Suunniteltu kouluateria sisältää pääruuan lisäksi maitoa, leipää ja salaattia/tuoreannoksen. Syökö lapsesi nämä kaikki? Kuva TL