Hyvän kasvun avaimet -tutkimus

Tutkimuksesta avaimia lapsen hyvään kasvuun

Huo­li las­ten hy­vin­voin­nis­ta ja sen ke­hi­tyk­ses­tä on ol­lut vii­me vuo­si­na laa­jas­ti esil­lä yh­teis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Tuo­rees­sa las­ten, nuor­ten ja per­hei­den po­li­tiik­ka­oh­jel­mas­sa pai­no­te­taan sitä, että hy­vin­voi­vat lap­set ja nuo­ret ovat ikään­ty­vän Suo­men pa­ras van­huu­den tur­va.

Tu­run lap­si- ja nuo­ri­so­tut­ki­mus­kes­kuk­sen Hy­vän kas­vun avai­met -hank­kees­sa seu­ra­taan vuo­sit­tai­sen seu­ran­nan avul­la las­ten var­hais­ta kas­vua ja ke­hi­tys­tä. Seu­ran­ta­tut­ki­muk­ses­sa huo­mi­oi­daan fyy­si­nen ter­veys, sosio-emo­ti­o­naa­li­nen ke­hi­tys ja ym­pä­ris­töön liit­ty­viä te­ki­jöi­tä.

Hank­keen tar­koi­tuk­se­na on kar­toit­taa lap­sen ter­veen ke­hi­tyk­sen edel­ly­tyk­siä ras­kaus­a­jal­ta aina nuo­reen ai­kui­suu­teen asti. Mu­ka­na on lä­hes 1800 per­het­tä Varsinais-Suo­mes­ta. Tä­män li­säk­si hyö­dyn­ne­tään koko sa­maan ai­kaan syn­ty­neen ikä­luo­kan eli noin 10 000 äi­din ja lap­sen ter­veys­re­kis­te­rei­hin ke­rät­tä­viä tie­to­ja. Ko­hort­ti eli seu­rat­ta­vien jouk­ko on poik­keuk­sel­li­sen laa­ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin mi­tat­tu­na. Ai­nut­laa­tuis­ta on myös moni­tie­tei­nen tut­ki­ja­ryh­mä: mu­ka­na on 30 tut­ki­jaa Tu­run alu­een yli­o­pis­tois­ta ja kor­ke­a­kou­luis­ta.

Ensimmäisiä tuloksia

1. Tut­ki­muk­ses­sa on sel­vin­nyt, että äi­din yli­pai­no en­nen ras­kaut­ta li­sää sekä äi­din että lap­sen ter­veys­ris­kiä. Yli­pai­noi­se­na ras­kaak­si tul­leel­la äi­dil­lä on mui­ta äi­te­jä suu­rem­pi so­ke­ri­ai­neen­vaih­dun­nan häi­ri­öi­den ris­ki, ja hä­nen lap­sen­sa syn­tyy to­den­nä­köi­ses­ti kes­ki­arvo­vau­vo­ja pai­na­vam­pa­na ja li­sää pai­no­aan en­sim­mäi­sen 13 kk:n ai­ka­na ta­val­lis­ta enem­män.
2. Yli­pai­noi­sen äi­din mai­dos­sa on kes­ki­mää­rin kuu­si pro­sent­tia enem­män tyy­dyt­ty­nei­tä ras­va­hap­po­ja kuin nor­maa­li­pai­noi­sen äi­din mai­dos­sa. Nor­maa­li­pai­noi­sen äi­din mai­dos­sa taas on kes­ki­mää­rin yli vii­den­nes enem­män vält­tä­mät­tö­miä omega-3-ras­va­hap­po­ja.
3. Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neet äi­dit oli­vat ha­luk­kai­ta imet­tä­mään, vaik­ka kes­to jäi usein suo­si­tuk­sia ly­hy­em­mäk­si.
4. Van­hem­pien ruo­ka­käyt­täy­ty­mi­nen on yh­tey­des­sä sii­hen, mitä ja mi­ten lap­set syö­vät: Ruo­kaan epä­luu­loi­ses­ti suh­tau­tu­vat van­hem­mat tar­jo­si­vat uu­sia ruo­kia/ma­ku­ja lap­sil­leen har­vem­min kuin ruo­kaan va­rauk­set­to­mas­ti suh­tau­tu­vat van­hem­mat. Puo­let van­hem­mis­ta tar­jo­si uut­ta ruo­kaa lapseelleen vain 3‒5 ker­taa ja päät­te­li tä­män jäl­keen, että lap­si ei pidä ky­sei­ses­tä ruu­as­ta.
5. Vuo­den ikäi­sis­tä lap­sis­ta 68 pro­sent­tia syö sa­maa ruo­kaa kuin per­he. Koko per­he syö sa­maa ruo­kaa eten­kin, jos per­heel­lä on ma­ta­lah­ko tulo­taso (per­heen käy­tet­tä­vis­sä ole­vat kuu­kau­si­tu­lot alle 3000 e) tai mon­ta las­ta.

Tietoa perheille ja päättäjille

Laa­jas­ta tut­ki­mus­ai­neis­tos­ta saa­daan moni­puo­li­sia tu­lok­sia. Esi­mer­kik­si las­ten kie­len ja pu­heen ke­hi­tyk­ses­tä ha­vait­tiin, että kak­si­kie­lis­ten las­ten sana­va­ras­ton laa­juus näyt­tää ole­van jok­seen­kin sama kuin yksi­kie­li­sil­lä lap­sil­la.

Per­heet ovat ol­leet tyy­ty­väi­siä eri­tyi­ses­ti ras­kaus­ai­ka­na äi­tiys­neu­vo­las­ta saa­maan­sa tie­to­tu­keen. Pa­ran­net­ta­vaa­kin on: ras­kau­den­ai­kai­sia koti­käyn­te­jä toi­vo­taan li­sää. Li­säk­si isä­ryh­miä toi­vo­taan jär­jes­tet­tä­vän enem­män. Tut­ki­mus­per­hei­den isät ovat ha­luk­kai­ta ja­ka­maan isyys- ja van­hem­muus­ko­ke­muk­si­aan tois­ten isien kans­sa.

Per­hei­den psyyk­ki­ses­tä hy­vin­voin­nis­ta ker­to­vat tut­ki­mus­tu­lok­set ovat tois­tai­sek­si vas­tan­neet ai­em­pia tu­lok­sia Suo­mes­ta ja maa­il­mal­ta. Van­hem­mat näyt­tä­vät voi­van mel­ko hy­vin sekä ras­kaus­ai­ka­na että lap­sen syn­nyt­tyä. Kui­ten­kin 15-20 pro­sen­til­la äi­deis­tä ja isis­tä on ras­kaus­ai­ka­na ja lap­sen syn­ty­män jäl­keen ma­sen­nus- ja ah­dis­tu­nei­suus­oi­rei­ta, yk­si­näi­syy­den ko­ke­muk­sia ja tyy­ty­mät­tö­myyt­tä pari­suh­tee­seen.

Tut­ki­mus aut­taa­kin per­hei­tä ym­mär­tä­mään koko­nais­val­tai­ses­ti lap­sen ke­hi­tyk­sen eri­tyis­piir­tei­tä ja huo­mi­oi­maan lap­si­per­heen ar­keen liit­ty­viä haas­tei­ta. Ta­voit­tee­na on myös tuot­taa kun­tien oman toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen so­vel­let­ta­vaa tie­toa; esi­mer­kik­si ter­vey­den­e­dis­tä­mis­työ­hön ajan­koh­tais­ta tie­toa lap­si­per­hei­den ra­vit­se­mus­käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Laa­ja ai­neis­to luo pe­rus­tan eri tie­teen­a­lo­jen ja tie­tei­den vä­li­sel­le jul­kai­su­toi­min­nal­le. Sa­mal­la tut­ki­mus­per­heet ovat aut­ta­mas­sa yh­teis­kun­nan päät­tä­jiä ra­ken­ta­maan hy­vän kas­vun tuki­ver­kos­to­ja.

Teks­ti:
Tut­ki­mus­joh­ta­ja, do­sent­ti Han­na Lagström
Tu­run lap­si- ja nuo­ri­so­tut­ki­mus­kes­kus

HY­VÄN KAS­VUN AVAI­MET on las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­nin laa­ja seu­ran­ta­tut­ki­mus. Las­ten hy­vin­voin­ti ra­ken­tuu ter­vey­del­li­sis­tä, psy­ko­so­si­aa­li­sis­ta, ta­lou­del­li­sis­ta ja kult­tuu­ri­te­ki­jöis­tä. Näi­tä kaik­kia kä­si­tel­lään tut­ki­mus­hank­kees­sa. Hy­vän kas­vun avai­met -tut­ki­mus tuot­taa tie­toa sii­tä, mi­ten lap­sen hy­vää kas­vua, ter­veyt­tä ja koko per­heen hy­vin­voin­tia voi­daan tu­kea.

Hyvän kasvun avaimet -hanke

• Tu­run yli­o­pis­tos­sa toi­mi­van Tu­run lap­si- ja nuo­ri­so­tut­ki­mus­kes­kuk­sen ve­tä­mä moni­tie­teel­li­nen han­ke, joka al­koi vuon­na 2007 ja jat­kuu las­ten ai­kui­suu­teen saak­ka. Tänä ke­vää­nä tut­ki­muk­sen van­him­mat lap­set täyt­ti­vät viis vuot­ta.
• Mu­ka­na on sekä yh­den että kah­den van­hem­man per­hei­tä, uus­per­hei­tä ja sa­teen­kaa­ri­per­hei­tä. Puo­let tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­vis­ta lap­sis­ta on per­heen­sä esi­koi­sia.
• Per­heet täyt­tä­vät vuo­sit­tain ky­se­ly­lo­mak­kei­ta ja käy­vät tut­ki­mus­vas­taan­o­tol­la, jos­sa käy­dään läpi per­heen kuu­lu­mi­sia ja lap­sen ke­hi­tys­tä. Per­heen­jä­se­net mi­ta­taan ja pun­ni­taan. Kak­si-, kol­me- ja vii­si­vuo­tis­käyn­nin yh­tey­des­sä lap­sil­le ja van­hem­mil­le teh­dään ke­hon­koos­tu­mus­mit­taus.
• Veri­näyt­teis­tä mää­ri­te­tään muun mu­as­sa ve­ren ras­va- ja so­ke­ri­ar­vo­ja sekä eli­mis­tön puo­lus­tus­jär­jes­tel­män toi­min­taa. Per­heil­tä on myös ke­rät­ty muun mu­as­sa pos­ki­solu­näyt­tei­tä, jois­ta tut­ki­taan maku­ais­ti­muk­seen vai­kut­ta­via gee­ne­jä.

Mitä on lap­se­na tot­tu­nut syö­mään, sitä syö mie­lel­lään myös ai­kui­se­na. Kuva TL.