Ikääntyneiden ravinnonsaannista
Räätälöity ravitsemusohjaus parantaa muistisairaan elämänlaatua
Kotona asuvien iäkkäiden ryhmä on hyvin vivahteikas. Ravitsemus muistisairaan kodissa -hankkeen perusteella useat iäkkäät ovat kiinnostuneita terveydestään ja ravitsemuksestaan, ja näin ollen otollisia ravitsemusohjaukselle. Räätälöidylle ravitsemusohjaukselle on myös tarvetta. Usein jo pienillä ruokavalion muutoksilla saadaan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, jaksamiseen ja elämänlaatuun. Nämä puolestaan tukevat kotona asumista, mikä on yksi terveyspolitiikan tärkeistä tavoitteista.
Yksilöllistä ja käytännönläheistä
Tutkimuksessa interventioryhmään kuuluvat 50 paria saivat räätälöityä ravitsemusohjausta kotonaan 4‒7 kertaa vuoden aikana. Kontrolliryhmän 49 paria saivat kirjallisen ravitsemusoppaan postitse. Räätälöidyssä ravitsemusohjauksessa otettiin huomioon tutkittavien yksilölliset tarpeet. Tavoitteena ei ollut antaa valmista ruokavaliomallia, vaan ehdottaa tarvittavia lisäyksiä ja parannuksia perheen tavanomaiseen ruokavalioon.
Ensimmäisellä kotikäynnillä keskusteltiin ruokapäiväkirjojen tuloksista ja muista ruokailuun liittyvistä asioista, kuten kaupassakäynneistä, ruuanlaitosta ja ruokahalusta. Kullekin tutkittavalle laadittiin henkilökohtainen ravitsemushoidon suunnitelma. Suunnitelmassa annettiin palautetta ruokavaliosta ja ehdotettiin mahdollisia parannuksia. Lisäksi muistutettiin D-vitamiinilisän (20 µg) käytöstä.
Proteiinin saannin lisäämiseksi neuvottiin laittamaan leivän päälle yhden täyslihaleikkelesiivun sijasta kaksi siivua tai kananmunaa, syömään välipalaksi marjarahkaa tai muita maitovalmisteita sekä annostelemaan aterioille runsaammin kalaa, kanaa tai lihaa. C-vitamiinin saannin turvaamiseksi annettiin ohje syödä monipuolisesti tuoreita marjoja, kasviksia ja hedelmiä. Myös täysmehun lisäämistä esimerkiksi aamupalalle suositeltiin usein.
Ravitsemushoidon suunnitelman toteutumista seurattiin kotikäynneillä ja tarvittaessa puhelimitse. Mikäli jokin ehdotus ei toiminut käytännössä, sille annettiin vaihtoehtoja. Tärkeintä oli, että tutkittavat pystyivät toteuttamaan ohjeita ja kokivat hyötyvänsä neuvonnasta. Joidenkin tutkittavien oli vaikea toteuttaa ruokavaliomuutoksia. Tällöin heille tarjottiin runsaasti proteiinia tai energiaa sisältäviä täydennysravintovalmisteita.
Interventio toteutettiin räätälöidysti kunkin tarpeen ja mielenkiinnon mukaan. Siihen kuului myös liikuntaohjeita. Päivittäiseen liikuntaan kannustettiin. Tutkittavilla oli myös mahdollisuus osallistua vertaisryhmiin kaksi kertaa intervention aikana. Vertaisryhmillä pyrittiin vertaistuen ja sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi vahvistamaan ravitsemustietoutta.
Ravinnonsaanti oli kirjavaa
Osalla pariskunnista ruokavalio oli hyvin koostettu, ja se sisälsi monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä sekä hyviä proteiinin lähteitä. Joillakin ruokavalio oli yksipuolistunut ja huonoimmillaan koostui pelkästään vaaleasta leivästä, maidosta, perunasta ja kastikkeesta.
Jos liikkuminen on vähäistä, energian tarve pieni ja syödyn ruuan määrä niukka, ruuasta ei saada kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Proteiinia tarvitaan ikäännyttäessä vähintään gramma painokiloa kohden ja paljon liikkuville tätäkin enemmän, vähintään 1,4 grammaa painokiloa kohden. Tämä tarkoittaa käytännössä jo noin sataa grammaa proteiinia päivässä. Tutkittavien proteiinin saannin vaihteluväli oli alkutilanteessa suuri. Pienimmillään proteiinin saanti oli noin 20 g ja suurimmillaan yli 100 g päivässä.
C-vitamiinin saanti jäi suosituksiin (75 mg) nähden matalaksi noin puolella tutkittavista. Joillakin tutkittavilla oli jo havaittavissa C-vitamiinin puutosoireita, kuten väsymystä, lihaskipuja ja haavojen hidasta paranemista. Oireet paranivat ruokavalion korjauksella ja C-vitamiinilisällä nopeasti. Foolihapon saanti jäi suosituksia alhaisemmaksi jopa 90 %:lla tutkittavista.
Maitovalmisteiden käyttö oli tutkittavilla yleistä, joten kalsiumin saanti oli keskimäärin riittävää. Sen sijaan joillakin tutkittavista oli runsaan ravinnosta saatavan kalsiumin lisäksi käytössään kalsiumlisiä. Näissä tapauksissa tutkittavia neuvottiin jättämään kalsiumlisä pois ja varmistamaan D-vitamiinilisän käyttö muilla valmisteilla.
Neuvonnasta oli hyötyä
Alustavat tulokset osoittavat, että ravitsemusohjauksen seurauksena pariskuntien ravinnonsaanti parani. Etenkin proteiinia ja kalsiumia interventioryhmäiset saivat aiempaa enemmän, ja ero kontrolliryhmään verrattuna oli tilastollisesti merkitsevä. Myös muiden ravintoaineiden kohdalla sama suunta oli nähtävissä.
Merkittävimpänä tuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että räätälöidyllä ravitsemusohjauksella voitiin vaikuttaa tutkittavien elämänlaatuun. Interventioryhmään kuuluvilla yleinen jaksaminen ja henkiset toiminnat paranivat. Lisäksi he kokivat, että intervention ansiosta sekä hengenahdistus että depressio-oireet lievittyivät.
Kirjoittaja:
ETT Merja Suominen
Gerontologinen ravitsemus Gery -yhdistys
Raha-automaattiyhdistys (RAY) rahoitti hankkeen. Sen loppuraportti ja lomakkeet ovat saatavilla osoitteessa www.ravitsemuskotona.fi. Painettua loppuraporttia voi tilata Suomen muistiasiantuntijoilta, www.sumut.fi
Hankekuvaus
Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudulla. Tutkimukseen rekrytoitiin mukaan 90 pariskuntaa, joista toisella oli diagnosoitu muistisairaus. Muistisairaiden keski-ikä oli 77,4 vuotta ja puolisoiden 75,2 vuotta. Valtaosalla muistisairaista oli lievä tai keskivaikea muistisairaus. Ravitsemusta, toimintakykyä ja elämänlaatua kartoittavien alkumittausten jälkeen tutkittavat satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Samat mittaukset tehtiin vuoden kuluttua. Ravintoaineiden saanti arvioitiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Puolisohoitajille annettiin suulliset ja kirjalliset ohjeet ruokapäiväkirjan pitämiseen.

Proteiinipitoinen välipala on hyväksi ikääntyneelle. Kuva TL: