Muuntuva mikrobisto

Suoliston mikrobisto muuntuu jatkuvasti

Ai­kui­sel­la on suo­lis­tos­saan noin 1,5 ki­loa ja 1000‒1200 la­jia eri­lai­sia bak­tee­re­ja. Suolistomikrobisto ei ole laji­kir­jol­taan kai­kil­la sa­man­lai­nen. Mikrobiston koos­tu­muk­seen vai­kut­ta­vat mm. pe­ri­mä, syn­ty­mä­tapa, ra­vin­to, ym­pä­ris­tö­te­ki­jät sekä anti­bi­oot­ti­kuu­rit.

Syn­ty­mä­het­kel­lä vau­van suo­lis­to on noin met­rin mit­tai­nen. Pi­tuus tup­laan­tuu sen jäl­keen pa­ris­sa vii­kos­sa. Ai­kui­sen suo­lis­ton pin­ta-ala on noin 300 ne­li­ö­met­riä. Koko vas­taa suun­nil­leen ten­nis­kent­tää.

Suolistomikrobiston ke­hi­tys al­kaa var­hain. Var­hai­sia kon­tak­te­ja saa­daan jo ras­kaus­ai­ka­na is­tu­kan vä­li­tyk­sel­lä. Kes­kei­nen mer­ki­tys suolistomikrobiston ke­hit­ty­mi­sel­le on ala­tie­syn­ny­tyk­sel­lä ja rin­ta­ruo­kin­nal­la.

Rin­ta­mai­toa saa­neil­la vau­voil­la on suo­lis­tos­saan enem­män hyö­dyl­li­siä bifidobakteereja ja vä­hem­män hai­tal­li­sia Clostridium-bak­tee­re­ja kuin kor­vi­ket­ta saa­neil­la. Bifidobakteerien mää­rä suo­lis­tos­sa li­sään­tyy, jos äi­din­mai­don­kor­vi­ke si­säl­tää probiootteja. Imet­tä­vän äi­din sään­nöl­li­ses­ti käyt­tä­mä probioottilisä vai­kut­taa sa­moin.

Mikrobisto kehittää immuniteettia

Suo­lis­to on eli­mis­tös­sä sekä ra­vin­non saan­nin että im­mu­ni­tee­tin por­tin­var­ti­ja. Itse asi­as­sa suu­rin osa eli­mis­tön im­muu­ni­jär­jes­tel­mäs­tä si­jait­see suo­lis­ton alu­eel­la.

Suo­len im­mu­ni­teet­ti­o­mi­nai­suu­det al­ka­vat ke­hit­tyä jo var­hain ras­kau­den ai­ka­na. Syn­ty­män jäl­keen suo­lis­ton im­mu­ni­teet­ti­jär­jes­tel­män ke­hi­tys on mikrobistosta riip­pu­vai­nen. Mikrobiston vai­ku­tuk­ses­ta myös syn­nyn­näi­nen im­mu­ni­teet­ti kyp­syy vie­lä syn­ty­män jäl­keen.

• Rin­ta­mai­to on suo­lis­tol­le kor­vaa­ma­ton immuuniboosteri. Sen suo­ja­vai­ku­tus nä­kyy par­hai­ten ke­hit­ty­vis­sä mais­sa, Tu­run yli­o­pis­ton do­sent­ti, lää­ke­tie­teen toh­to­ri Mar­ko Kal­li­o­mäki sa­noo.

Kal­li­o­mäen mu­kaan suo­lis­ton im­mu­ni­tee­til­la ja mikrobistolla on suu­ri vai­ku­tus tiet­ty­jen eri ikä­kau­sil­le tyy­pil­lis­ten suo­lis­to­sai­rauk­sien ke­hit­ty­mi­ses­sä. Esi­mer­kik­si ruokaaineallergiat ovat tyy­pil­li­sim­mil­lään leik­ki-ikäis­ten suo­lis­to­sai­raus, kun taas ke­li­a­kia voi puh­je­ta mis­sä iäs­sä ta­han­sa. Pak­su­suo­len syö­pää ta­va­taan vain ai­kui­sil­la.

Ruokavalio vaikuttaa mikrobistoon

Suo­lis­ton mikrobisto muut­tuu jat­ku­vas­ti. Se on ai­neen­vaih­dun­nal­li­ses­ti ak­tii­vi­nen elin. Jos käyt­tä­mäm­me ruo­ka­va­lio muut­tuu oleel­li­ses­ti, myös suo­lis­ton bakteeristo muut­tuu toi­sen­lai­sek­si muu­ta­mien viik­ko­jen ku­lu­es­sa.

Tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la tie­de­tään, että esi­mer­kik­si vä­hän hii­li­hyd­raat­te­ja, mut­ta run­saas­ti pro­te­ii­ne­ja si­säl­tä­vä ruo­ka­va­lio vä­hen­tää suo­lis­ton bifidobakteerien mää­rää.

Myös ruo­ka­va­li­on ras­van laa­tu vai­kut­taa mikrobistoon. Ko­keel­li­sen pal­mu­öljy­di­ee­tin on ha­vait­tu vä­hen­tä­vän suolistomikrobiston moni­muo­toi­suut­ta. Run­saas­ti olii­vi­öl­jyä käyt­tä­vil­lä taas on suo­lis­tos­saan enem­män Bacteroidetes-su­vun bak­tee­re­ja.

Kui­tu­pi­toi­nen ra­vin­to li­sää suo­lis­to­bak­tee­rien mää­rää. Se vai­kut­taa myös bak­tee­rien laji­kir­joon. Esi­mer­kik­si hyö­dyl­lis­ten bifidobakteerien mää­rä suo­lis­tos­sa li­sään­tyy.

Glu­tee­ni­ton ruo­ka­va­lio si­säl­tää yleen­sä ta­van­o­mais­ta vä­hem­män ra­vin­to­kui­tua. Sen on ha­vait­tu vai­kut­ta­van suolistomikrobiston koos­tu­muk­seen. Sekä hyö­dyl­lis­ten bifidobakteerien että laktobasillien mää­rä on pie­nem­pi hen­ki­löil­lä, jot­ka käyt­tä­vät glu­tee­ni­ton­ta ruo­ka­va­li­o­ta. Vai­ku­tus on sa­man­lai­nen sekä ke­li­a­ki­as­sa että ter­vees­sä suo­lis­tos­sa.

Ra­vin­non si­säl­tä­mil­lä prebiooteilla, ku­ten inuliinilla sekä frukto- ja galaktooligosakkarideilla, on va­li­koi­va vai­ku­tus suo­lis­ton hyö­dyl­li­siin bak­tee­rei­hin. Esi­mer­kik­si bifidobakteerien ja laktobasillien mää­rä kas­vaa.

Mikrobiston ja painon yhteys

Ih­mi­sen pai­nol­la­kin on mer­ki­tys­tä suo­lis­to­mik­ro­bien kan­nal­ta. Yli­pai­nois­ten suo­lis­tos­sa on enem­män Firmicutes-bak­tee­re­ja ja vä­hem­män Bacteroidetes-bak­tee­re­ja kuin nor­maa­li­pai­noi­sil­la. Laih­tu­mi­nen nor­ma­li­soi bak­tee­ri­tasa­pai­non.

Ar­vel­laan, että li­ha­vil­le tyy­pil­li­nen suolistomikrobisto voi li­sä­tä kui­dun pilk­kou­tu­mis­ta suo­lis­tos­sa, mikä li­sää imey­ty­vän ener­gi­an mää­rää. Li­ha­vil­le tyy­pil­li­nen suolistomikrobisto saat­taa li­säk­si sti­mu­loi­da lipoproteiinilipaasin ak­tii­vi­suut­ta, mikä li­sää ras­van va­ras­toi­tu­mis­ta.

• Tut­ki­mus­löy­dök­set pai­non yh­tey­des­tä suolistomikrobistoon ovat kui­ten­kin vie­lä sii­nä mää­rin ris­ti­rii­tai­sia, että li­sää tut­ki­muk­sia tar­vi­taan, sum­maa lää­ke­tie­teel­li­sen ra­vit­se­mus­fy­si­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri Riit­ta Kor­pe­la Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta.

Antibioottikuuri on ankara suolistolle

Anti­bi­oot­ti­kuu­ri tap­paa tau­din­ai­heut­ta­ja­bak­tee­rei­ta, mut­ta sa­mal­la se vä­hen­tää suolistomikrobiston mää­rää ja moni­muo­toi­suut­ta. Yh­den anti­bi­oot­ti­kuu­rin vai­ku­tuk­set nä­ky­vät suo­lis­tos­sa vie­lä pit­kiä ai­ko­ja kuu­rin lop­pu­mi­sen jäl­keen.

Run­sas anti­bi­oot­ti­kuu­rien mää­rä var­hais­lap­suu­des­sa voi olla yh­tey­des­sä kroo­nis­ten sai­rauk­sien ris­kiin. Erään tut­ki­muk­sen mu­kaan lap­sen ris­ki sai­ras­tua Crohnin tau­tiin on kol­min­ker­tai­nen, jos hän on syn­ty­män­sä jäl­keen käyt­tä­nyt seit­se­män anti­bi­oot­ti­kuu­ria.

Avo­ter­vey­den­huol­los­sa mää­rä­tään yli kol­me mil­joo­naa anti­bi­oot­ti­kuu­ria vuo­sit­tain. Anti­bi­oot­ti­kuu­rien tar­peel­li­suut­ta on alet­tu osin ky­seen­a­lais­taa, sil­lä anti­bi­oo­teil­le re­sis­ten­tit bak­tee­ri­kan­nat al­ka­vat olla ter­vey­den­huol­los­sa jo erit­täin va­ka­va uhka.

Kir­joit­ta­ja:
Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen
Vies­tin­tä Nutrimedia

Ar­tik­ke­lin läh­tei­nä on käy­tet­ty do­sent­ti Mar­ko Kal­li­o­mäen, pro­fes­so­ri Riit­ta Kor­pe­lan ja pro­fes­so­ri Pent­ti Huo­vi­sen esi­tyk­siä 15.3.2013 Van­taal­la jär­jes­te­tys­sä Su­hi­see­ko suo­lis­tos­sa –se­mi­naa­ris­sa. Se­mi­naa­rin jär­jes­ti­vät Suo­ma­lai­nen Lää­kä­ri­seu­ra Duodecim ja Suo­men ra­vit­se­mus­tie­teen yh­dis­tys ry.

Pro­fes­so­ri Pent­ti Huo­vi­nen: ”Emme ole sitä mitä syöm­me, vaan sitä mitä bak­tee­rit te­ke­vät sii­tä mitä syöm­me.”

Suklaan himonkin syy suolistossa?

Te­kee­kö mie­le­si jat­ku­vas­ti suk­laa­ta? Syy sii­hen­kin saat­taa piil­lä suo­lis­tos­sa. Sveit­si­läi­set tut­ki­jat ni­mit­täin väit­tä­vät, että suk­laan himo on suo­lis­to­bak­tee­rien ai­heut­ta­maa. On ha­vait­tu, että sään­nöl­li­sen suk­laan syön­nin seu­rauk­se­na tie­tyn­tyyp­pi­set bak­tee­rit suo­lis­tos­sa li­sään­ty­vät. Tä­män us­ko­taan ole­van yh­tey­des­sä suk­laan hi­moon.

Mar­ko Kal­li­o­mäen mu­kaan äi­din­mai­to on suo­lis­tol­le kor­vaa­ma­ton immuunibuusteri ja ime­väis­ten su­per­ruo­kaa eten­kin ke­hit­ty­vis­sä mais­sa.