Probiootit muokkaavat suolistomikrobistoa

Suolistomikrobiston häi­ri­öil­lä on yh­teys ri­pu­li­tau­tei­hin, ri­pu­li­tau­tien ja al­ler­gis­ten sai­rauk­sien ris­kiin, helikobakteerin ai­heut­ta­maan maha­haa­vaan ja mah­dol­li­ses­ti myös li­ha­vuu­teen. Voi­daan­ko mikrobiston ter­vet­tä ke­hi­tys­tä edis­tää ja voi­daan­ko ris­ke­jä es­tää muok­kaa­mal­la mikrobistoa?

– Mikrobiston muok­kaus probiooteilla on mah­dol­lis­ta, sa­noo pro­fes­so­ri Sep­po Sal­mi­nen Tu­run yli­o­pis­tos­ta. Par­hai­ten tut­ki­tut probiootit ovat Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12. Nii­tä on tut­kit­tu laa­jas­ti klii­ni­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa ja myös nii­den kes­ki­näis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta on tut­kit­tu.

Al­ler­gi­a­tut­ki­muk­sis­ta tie­de­tään, että suo­lis­ton mikrobistosta voi en­nus­taa, saa­ko lap­si myö­hem­min atoop­pi­sia sai­rauk­sia. Atopiaan sai­ras­tu­vil­la lap­sil­la var­hai­sen mikrobiston koos­tu­mus on poik­ke­a­va.

On probiootteja, joil­la voi­daan tasa­pai­not­taa suolistomikrobistoa anti­bi­oot­ti­hoi­don ai­ka­na vai­kut­ta­mat­ta anti­bi­oot­tien te­hoon. Mikrobistoa tasa­pai­not­ta­mal­la voi es­tää tai ai­na­kin hoi­taa anti­bi­oo­teis­ta ai­heu­tu­vaa ri­pu­lia.

Onko lopputuloksena terve yksilö?

Tie­tyil­lä probiooteilla on tut­ki­mus­ten mu­kaan myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia mm. las­ten rota­vi­rus­ri­pu­lin eh­käi­sys­sä ja hoi­dos­sa sekä al­ler­gi­oi­den ja hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­den eh­käi­sys­sä. Kui­ten­kaan probiooteista ei voi­da elin­tar­vik­keis­sa pu­hua, sil­lä EU:ssa ei ole probiooteille täl­lä het­kel­lä sal­lit­tu­ja ter­veys­väit­tei­tä, ja sana ”probiootti” tul­ki­taan väit­teek­si. Lää­ke­val­mis­tei­na sa­mo­ja probiootteja voi kui­ten­kin olla, sil­lä lää­ke­lain­sää­dän­tö sal­lii hoi­to­vai­ku­tuk­sen ja sai­rau­den eh­käi­syn.

Probiooteissa on vielä paljon tutkittavaa

– Sa­mat bak­tee­rit ei­vät vält­tä­mät­tä toi­mi sekä lap­sil­la että ai­kui­sil­la, Sal­mi­nen poh­tii.

Jo­kai­nen bak­tee­ri­kan­ta on eri­lai­nen. Jo­kai­sel­la probiootilla on omat, yk­si­löl­li­set omi­nai­suu­ten­sa. Probioottitutkimuksessa bak­tee­rit täy­tyy tun­tea tark­kaan ja nii­den teho on tut­kit­ta­va ter­veil­lä hen­ki­löil­lä, hän jat­kaa.

Pro­fes­so­ri Sep­po Sal­mi­nen ra­ken­taa ter­veen ih­mi­sen pala­pe­lin suo­lis­ton kaut­ta: Kun tut­kit­tu­ja probiootteja on mu­ka­na suo­si­tus­ten mu­kai­ses­sa, ter­veel­li­ses­sä ruo­ka­va­li­os­sa, suo­lis­ton lä­päi­se­vyys py­syy kun­nos­sa ja suolistomikrobisto saa­daan tasa­pai­noon. Tämä kont­rol­loi tu­leh­dus­ti­lo­ja ja lop­pu­tu­lok­se­na on ter­ve yk­si­lö.

Kir­joit­ta­ja:
Ka­ta­rii­na Lal­luk­ka

Sanastoa:

• PROBIOOTTI= elä­vä mik­ro­bi­kom­po­nent­ti, joka sään­nöl­li­ses­ti käy­tet­ty­nä pa­ran­taa/edis­tää isän­nän ter­veyt­tä oi­kein an­nos­tel­tu­na
• PREBIOOTTI= imey­ty­mä­tön hii­li­hyd­raat­ti, joka edis­tää yh­den tai use­am­man mik­ro­bin kas­vua tai ak­tii­vi­suut­ta suo­lis­tos­sa

Läh­de:

Pro­fes­so­ri Sep­po Sal­mi­sen esi­tys ”Probiootit ja suo­lis­to” Suo­men ra­vit­se­mus­tie­teen yh­dis­tyk­sen ja Suo­ma­lai­sen Lää­kä­ri­seu­ra Duodecimin se­mi­naa­ris­sa 15.3.2013.

Sep­po Sal­mi­nen tie­tää pal­jon probiooteista. Kuva TL.