Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yllättävän yleinen

Är­ty­vän suo­len oire­yh­ty­mä (irritable bowel syndrome, IBS) on ylei­nen vai­va suo­ma­lai­sil­la, sil­lä ai­na­kin yksi kym­me­nes­tä ai­kui­ses­ta kär­sii ajoit­tain toi­min­nal­li­sis­ta vat­sa­vai­vois­ta. Hyvä­laa­tui­siin, mut­ta kiu­sal­li­siin oi­rei­siin kuu­lu­vat vat­san tur­vo­tus ja ki­vut sekä vaih­te­le­va suo­len toi­min­ta.

Oire­yh­ty­män tark­kaa syy­tä ei tun­ne­ta, mut­ta IBS-oi­reis­ta kär­si­vil­lä suo­li­kaa­sua muo­dos­tuu ta­van­o­mais­ta enem­män ja sen ete­ne­mi­nen suo­lis­tos­sa poik­ke­aa ta­van­o­mai­ses­ta. Li­säk­si suo­li re­a­goi nor­maa­lia her­kem­min är­syk­keil­le, ku­ten kaa­sun ai­heut­ta­mal­le suo­len sei­nä­män ve­ny­tyk­sel­le. Myös suo­lis­to­mik­ro­beil­la voi olla vai­ku­tus­ta oi­rei­den syn­tyyn.

Nyky­kä­si­tyk­sen mu­kaan IBS:ssä on kyse suo­len omi­nai­suu­des­ta eikä sai­rau­des­ta. Oire­yh­ty­mään ei ole ole­mas­sa pa­ran­ta­vaa hoi­toa, mut­ta oi­rei­ta voi kui­ten­kin saa­da hal­lin­taan ruo­ka­va­lio- ja elä­män­tapa­muu­tok­sin.

Tottumukset kuntoon

Ter­veel­lis­ten elä­män­ta­po­jen avul­la voi­daan IBS-oi­rei­ta lie­vit­tää. Sään­nöl­li­nen ate­ri­a­ryt­mi, pit­kien ate­ri­a­vä­lien vält­tä­mi­nen ja ruo­kai­lu­het­kien kii­reet­tö­myys kuu­lu­vat hy­vän syö­mi­sen kul­ma­ki­viin vat­sa­oi­rei­sel­la. Nes­tet­tä pi­tää naut­tia riit­tä­väs­ti: vet­tä ja mui­ta ko­fe­ii­nit­to­mia juo­mia juo­daan use­am­pi la­sil­li­nen päi­väs­sä. Kah­vin ja teen käy­tön ra­joit­ta­mi­nen noin kol­meen ku­pil­li­seen päi­väs­sä voi aut­taa oi­rei­den hal­lin­nas­sa, ku­ten myös hii­li­hap­po­juo­mien ja al­ko­ho­lin käy­tön vä­hen­tä­mi­nen.

Sään­nöl­li­sen lii­kun­nan aloit­ta­mi­nen on eduk­si eten­kin hen­ki­löil­le, jot­ka ovat liik­ku­neet vain vä­hän. Riit­tä­vä uni ja lepo sekä hy­vät stres­sin­hal­lin­ta­kei­not voi­vat myös lie­vit­tää vat­sa­oi­rei­ta.

Huonosti imeytyvät hiilihydraatit eli FODMAPit

Ohut­suo­les­sa huo­nos­ti imey­ty­vien hii­li­hyd­raat­tien on jo pit­kään tie­det­ty pa­hen­ta­van IBS-oi­rei­ta. Kui­ten­kin vas­ta vii­me vuo­si­na ai­hees­ta on jul­kais­tu laa­duk­kai­ta tut­ki­muk­sia, ja näis­tä yh­dis­teis­tä on alet­tu käyt­tää ni­meä FODMAP.

FODMAP tu­lee sa­nois­ta fermentoituvat oligo-, di- ja monosakkaridit sekä polyolit. Oligosakkarideihin eli ly­hyt- ja kes­ki­pit­kä­ket­jui­siin hii­li­hyd­raat­tei­hin kuu­lu­vat fruktaanit, galaktaanit ja raffinoosi, joi­ta on mm. veh­näs­sä, kaa­leis­sa ja sie­nis­sä. Myös mo­nis­sa ter­veys­vai­kut­tei­sis­sa tuot­teis­sa käy­tet­tä­vät prebioottiset kui­tu­li­sät, ku­ten FOS- ja GOS-kui­dut sekä inuliini, ovat FODMAPeja.

Vat­sa­oi­rei­ta ai­heut­ta­via FODMAP-disakkarideja ovat lak­too­si ja laktuloosi. Lak­too­si on ta­van­o­mais­ten mai­to­tuot­tei­den osa ja laktuloosia käy­te­tään um­me­tus­lääk­kee­nä. Monosakkarideista, fruk­too­si eli he­del­mä­so­ke­ri on on­gel­mal­li­nen sil­loin, kun sitä saa­daan ruu­as­ta suu­ria mää­riä tai yli­mää­rin ruu­an glu­koo­siin näh­den.

So­ke­ri­al­ko­ho­lit eli polyolit, ku­ten sor­bi­to­li, mannitoli ja ksy­li­to­li, ovat tut­tu­ja mm. so­ke­rit­to­mis­ta ma­kei­sis­ta ja puru­ku­meis­ta. Li­säk­si mo­net ruo­ka-ai­neet, ku­ten luu­mut, vesi­me­lo­nit ja ome­nat, si­säl­tä­vät nii­tä luon­nos­taan.

Mitä tiu­kem­min FODMAPejä ha­lu­aa vält­tää, sitä tär­ke­äm­pää on to­teut­taa ruo­ka­va­lio ra­vit­se­mus­te­ra­peu­tin oh­jauk­ses­sa, jot­ta ruo­ka­va­lio säi­lyy moni­puo­li­se­na ja ra­vit­se­va­na. Noin kuu­kau­den mit­tai­sen vält­tä­mis­jak­son jäl­keen eri FODMAP-läh­teet ote­taan jär­jes­tel­mäl­li­seen ko­kei­luun. Kaik­kien FODMAPien vält­tä­mi­nen on yleen­sä tar­pee­ton­ta ja useim­mat IBS-oi­reis­ta kär­si­vät sie­tä­vät nii­tä pie­niä mää­riä. Tut­ki­mus­ten va­los­sa FODMAP-ruo­ka­va­lio vai­kut­taa lu­paa­val­ta, sil­lä IBS-oi­reis­ta kär­si­vis­tä jopa kol­me hen­ki­löä nel­jäs­tä on saa­nut lie­vi­tys­tä oi­rei­siin­sa.

Kat­so Tau­luk­ko 1. Niu­kas­ti FODMAP-hii­li­hyd­raat­te­ja si­säl­tä­viä ruo­ka-ai­nei­ta.

Kuidun sopivuus on yksilöllistä

Tut­ki­mus­näyt­tö kui­dun ase­mas­ta IBS-oi­rei­den hoi­dos­sa on ris­ti­rii­tais­ta. Pelk­kä ruo­ka­va­li­on kui­tu­mää­rän li­sää­mi­nen ei to­den­nä­köi­ses­ti lie­vi­tä oi­rei­ta, eten­kään jos kui­dun laa­tuun ei kiin­ni­te­tä huo­mi­o­ta. Liu­koi­nen kui­tu, jota saa­daan esi­mer­kik­si kau­ras­ta ja pel­la­van­sie­me­nis­tä, saat­taa so­pia pa­rem­min kuin liu­ke­ne­ma­ton kui­tu, jota saa­daan esi­mer­kik­si veh­nä­le­seis­tä. Ruo­ka­va­li­on so­pi­va kui­tu­mää­rä tu­lee et­siä yk­si­löl­li­ses­ti, mikä voi toi­sil­la tar­koit­taa kui­dun­saan­nin li­sää­mis­tä, toi­sil­la vä­hen­tä­mis­tä.

Probioottien käy­tös­tä ei ole hait­taa IBS-oi­reis­ta kär­si­vil­le, pi­kem­min niis­tä voi olla hyö­tyä oi­rei­den hal­lin­nas­sa. Probioottivalmistetta tu­lee käyt­tää val­mis­ta­jan oh­jeen mu­kai­sel­la an­nok­sel­la vä­hin­tään 4 vii­kon ajan, min­kä jäl­keen voi­daan ar­vi­oi­da val­mis­teen vai­ku­tus­ta oi­rei­siin. Tois­tai­sek­si ei ole riit­tä­väs­ti tut­ki­mus­tie­toa, jot­ta IBS:n hoi­toon voi­tai­siin suo­si­tel­la jo­ta­kin tiet­tyä probioottikantaa. Jos yh­del­lä probioottivalmisteella ei saa­da hel­po­tus­ta oi­rei­siin, voi­daan ko­keil­la tois­ta tuo­tet­ta.

Kir­joit­ta­ja:
Anne Pohju
Laill. ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti (TtM)

Gluteeni vatsaoireiden aiheuttajana

Epä­mää­räis­ten vat­sa­oi­rei­den taus­tal­ta pal­jas­tuu toi­si­naan ke­li­a­kia, joka on suo­len lima­kal­voa vau­ri­oit­ta­va sai­raus. Noin kak­si pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta sai­ras­taa ke­li­a­ki­aa. Ke­li­a­ki­as­sa ohut­suo­len vau­ri­on ai­heut­taa glu­tee­ni, joka on veh­nän, oh­ran ja ru­kiin si­säl­tä­mä pro­te­ii­ni. Tois­tai­sek­si ai­noa tun­net­tu hoi­to­muo­to ke­li­a­ki­aan on elin­i­käi­nen, eh­do­ton glu­tee­ni­ton ruo­ka­va­lio.

Vii­me vuo­si­na on he­rän­nyt epäi­ly, että glu­tee­ni voi­si ai­heut­taa vat­sa­oi­rei­ta myös ei-ke­li­aa­ki­koil­le. Tätä ti­laa on ni­mi­tet­ty glu­tee­ni­yli­herk­kyy­dek­si. Glu­tee­ni­yli­her­kil­lä ei voi­da osoit­taa ke­li­a­ki­aan liit­ty­viä vas­ta-ai­nei­ta ve­res­sä eikä ohut­suo­les­sa näh­dä ke­li­a­ki­aan so­pi­via tu­leh­dus­muu­tok­sia, mut­ta hen­ki­löi­den vat­sa­oi­reet kui­ten­kin sel­väs­ti yh­dis­ty­vät glu­tee­nin naut­ti­mi­seen. Glu­tee­ni­yli­herk­kyy­den ole­mas­sa­o­los­ta ei vie­lä ole yksi­mie­li­syyt­tä asi­an­tun­ti­joi­den kes­ken. Ai­hees­ta tar­vi­taan run­saas­ti lisä­tie­toa en­nen kuin glu­tee­ni­yli­herk­kyy­den pe­rus­teel­la vat­sa­oi­rei­sia voi­daan al­kaa oh­ja­ta glu­tee­nit­to­mal­le ruo­ka­va­li­ol­le.

Anne Pohju ker­toi IBS:stä Suo­lis­tos­sa su­hi­see -se­mi­naa­ris­sa.

Tau­luk­ko 1. Niu­kas­ti FODMAP-hii­li­hyd­raat­te­ja si­säl­tä­viä ruo­ka-ai­nei­ta.