Maito: yhdestä moneksi

1950-lu­vul­la oli vain yksi mai­to. Ku­lu­tus­tot­tu­muk­set oli­vat eri­lai­sia sen mu­kaan, mi­ten pal­jon mai­toa joi. Vie­lä 1980-lu­vul­la joka nel­jäs ai­kui­sis­ta joi täys­mai­toa ja noin vii­den­nes tila­mai­toa.

Tut­ki­mus­pääl­lik­kö, do­sent­ti Pia Jallinoja Ku­lut­ta­ja­tut­ki­mus­kes­kuk­ses­ta ki­teyt­ti mai­don vuo­si­kym­me­niä sa­noik­si ”yh­des­tä mo­nek­si”. Hän pu­hui maa­il­man mai­to­päi­vän se­mi­naa­ris­sa. Siel­lä poh­dit­tiin suo­ma­lai­sen mai­don men­nei­syyt­tä, ny­kyi­syyt­tä ja tu­le­vai­suut­ta.

– Ku­lu­tus­mai­to, joka sit­tem­min sai ni­men täys­mai­to, sopi kaik­kiin tar­pei­siin: juo­mak­si, kah­viin ja ruu­an­lait­toon. Nyt on toi­sin, Jallinoja jat­koi mää­rit­te­ly­ään.

Jo yk­sin täys­mai­toa on tar­jol­la mo­nen­lai­seen tar­pee­seen eri­ni­mi­si­nä tuot­tei­na: vat­sa­vai­vai­sil­le vähä­lak­too­si­se­na, lak­too­sit­to­ma­na sekä ho­mo­ge­noi­mat­to­ma­na ja kahvihifistelijöille lat­te-mai­to­na. Nii­den li­säk­si kä­sit­te­le­mä­tön täys­ras­vai­nen mai­to, raa­ka­mai­to, on saa­nut omat kan­nat­ta­jan­sa. Heil­le raa­ka­mai­to edus­taa luon­nol­lis­ta, ter­veel­lis­tä, mau­kas­ta ja ai­toa mai­toa.

Itse asi­as­sa lä­hes jo­kai­sel­la mai­don ras­vai­suus­vaih­to­eh­dol­la on oma kir­jon­sa ku­lut­ta­jien tar­pei­den mu­kaan luo­tu­ja tuot­tei­ta. Yh­des­tä mai­dos­ta on tul­lut mon­ta.

Mikä ohjaa valintoja?

En­nen us­kot­tiin lää­ke­tie­teen ja ra­vit­se­mus­tie­teen asi­an­tun­ti­joi­ta. Pohjois-Kar­ja­la -pro­jek­tin myö­tä eläin­ras­van ku­lu­tus vä­he­ni. Nyt maku- ja muut asi­an­tun­ti­jat haas­ta­vat lää­ke­tie­teen asi­an­tun­ti­juu­den. Osto­pää­tök­sen voi rat­kais­ta maku tai ter­veys tai jon­kin muu seik­ka.

Jot­kut ei­vät juo mai­toa lain­kaan. Hei­dän osuu­ten­sa suo­ma­lai­sis­ta ai­kui­sis­ta on noin 25 pro­sent­tia. Osa heis­tä juo pii­mää. Osa on siir­ty­nyt käyt­tä­mään mui­ta mai­toa kor­vaa­via tuot­tei­ta.

– Soi­ja­juo­maa käyt­tää noin nel­jä pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta ja mui­ta soi­ja­val­mis­tei­ta kuu­si pro­sent­tia. Kas­vis­syö­jis­tä noin puo­let käyt­tää soi­ja­val­mis­tei­ta, Jallinoja ker­toi.

Vaik­ka tar­jon­ta ja ky­syn­tä on mo­ni­nais­ta, ku­lut­ta­ja ei mie­ti mai­to­va­lin­taan­sa joka ker­ta, vaan os­taa tut­tua. Ta­val­li­nen ras­va­ton mai­to ja ke­vyt­mai­to ovat meil­lä vie­lä val­ta­mai­to­ja, mut­ta kuin­ka kau­an pe­rus­tuot­tei­den ku­lut­ta­jia on enem­mis­tö?

Uu­sien tuot­tei­den ko­kei­li­jat in­nos­tu­vat uu­tuuk­sis­ta ja tasa­pai­noi­le­vat eri­lais­ten va­lin­ta­kri­tee­rien kes­ken. Onko rat­kai­se­vaa maku, elä­män­tyy­liin so­pi­va tuo­te, ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia li­sää­vä tuo­te vai mikä? Onko tu­le­vai­suu­des­sa uu­sia di­ag­noo­se­ja, joi­hin mai­dos­ta saa­daan vas­taus? Vai muok­kaa­vat­ko ky­syn­tää ym­pä­ris­tö­a­si­at, luo­mun suo­sio tai uu­den­lai­set kiis­tat hy­vis­tä va­lin­nois­ta.

– Toi­vot­ta­vas­ti Suo­meen ei ai­na­kaan tule ame­rik­ka­lais­ta limukulttuuria, Jallinoja toi­voi.

Kir­joit­ta­ja:
Tai­na Luo­va

Ajankohtaisia lukuja

Mai­don­tuot­ta­jien mää­rä on vä­hen­ty­nyt pa­rin vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na vii­den­nek­seen. Sii­tä huo­li­mat­ta tuo­te­tun mai­don mää­rä on py­sy­nyt lä­hes sa­ma­na. Mai­toa on tuo­tet­tu noin 2200-2400 mil­joo­naa lit­raa vuo­des­sa.

Läh­de: www.maa­ta­lous­ti­las­tot.fi

En­nen yksi mai­to kel­pa­si kaik­kiin tar­pei­siin, nyt va­li­koi­maa on run­saas­ti mitä eri­lai­sim­piin tar­pei­siin. Kuva TL.