Lapsuuden olot ja aikuisiän terveys

Lap­suu­den olot vai­kut­ta­vat ai­kuis­iän sai­ras­ta­vuu­teen ja kuo­le­man­ris­kiin. Tuo­rees­sa väi­tös­työs­sä tut­kit­tiin, mi­ten lap­suu­den olot ovat yh­tey­des­sä ter­vey­teen ai­kui­se­na. Nel­jäs­tä osa­tut­ki­muk­ses­ta koos­tu­vas­sa työs­sä ha­vait­tiin muun mu­as­sa yh­teys lap­se­na sai­ras­tet­tu­jen ri­pu­lien ja ai­kui­se­na mi­tat­tu­jen ve­ren­pai­ne­ar­vo­jen vä­lil­lä.

Ripuli voi muuttaa natriumin käsittelyä

Lap­suu­den huo­not so­si­aa­li­set olo­suh­teet ja huo­no hy­gie­nia oli­vat yh­tey­des­sä kor­ke­am­paan systoliseen ve­ren­pai­nee­seen ai­kui­suu­des­sa. Yh­teys huo­non hy­gie­ni­an ja ve­ren­pai­neen vä­lil­lä oli voi­mak­kaam­pi mie­hil­lä, jot­ka oli­vat syn­ty­neet ke­vät- tai kesä­kuu­kau­si­na.

Huo­no hy­gie­nia saat­taa al­tis­taa in­fek­ti­o­tau­deil­le, ku­ten ri­pu­lil­le, joka puo­les­taan voi joh­taa ke­hon kui­vu­mi­seen. Ke­hon kui­vu­mi­nen oh­jel­moi eli­mis­tön nat­riu­min takaisinimeytymistä, mikä on suo­tui­sa il­miö eloon­jään­nin kan­nal­ta. Tois­tu­vat ke­hon kui­vu­mat voi­vat kui­ten­kin vai­kut­taa ajan myö­tä ve­ren­pai­neen nou­suun.

Lap­suu­den­ai­kai­sia hy­gie­ni­a­o­lo­ja ku­vat­tiin kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­jan te­ke­mil­lä mer­kin­nöil­lä lap­sen huo­nos­ta hy­gie­ni­as­ta, ko­din köy­hyy­des­tä ja li­kai­suu­des­ta, lap­sen hoi­don lai­min­lyön­nis­tä, ja/tai lap­sen sai­ras­ta­mas­ta ri­pu­lis­ta.

Lau­ra Kau­ha­sen väi­tös­tut­ki­mus kuu­luu elämänkaariepidemiologian alaan. Työn ai­neis­to­na oli­vat itä­suo­ma­lai­seen Se­pel­val­ti­mo­tau­din vaa­ra­te­ki­jät -ko­hort­ti­tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neet mie­het. Mu­ka­na oli 2682 mies­tä, jot­ka oli­vat 42–60-vuotiaita tut­ki­muk­sen alus­sa 1980-lu­vul­la.

Ko­hort­ti­tut­ki­muk­ses­sa ke­rät­ty­jen tie­to­jen li­säk­si käy­tös­sä oli his­to­ri­al­li­sia ai­neis­to­ja: kou­lu­ter­veys­kort­te­ja ja ky­se­ly­tut­ki­muk­sel­la saa­tu­ja muis­ti­ku­via lap­suu­des­ta. En­sim­mäi­ses­sä osa­tut­ki­muk­ses­sa lap­suus­ajan kou­lu­ter­veys­kort­ti­tie­dot oli­vat käy­tet­tä­vis­sä noin 22 pro­sen­til­ta eli 698 mie­hel­tä ja toi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa noin 35 pro­sen­til­ta eli 952 mie­hel­tä.

Köyhyys lisää sydäninfarktiriskiä

So­si­aa­li­nen huo­no-osai­suus lap­suu­des­sa näyt­tää li­sää­vän sy­dän­in­fark­tin ja koko­nais­kuol­lei­suu­den ris­kiä ai­kui­suu­des­sa. Tä­män osa­tut­ki­muk­sen tu­lok­set an­ta­vat ai­het­ta poh­tia köy­hyy­den, ali­ra­vit­se­muk­sen ja tois­tu­vien tu­leh­dus­tau­tien yh­teyt­tä eli­mis­tön hei­ken­ty­nee­seen ke­hit­ty­mi­seen ja kas­vuun ja sitä kaut­ta ai­kui­suu­den koko­nais­kuol­lei­suu­den ja akuut­tien sy­dän­in­fark­tien ris­kin suu­ren­tu­mi­seen.

So­si­aa­li­nen huo­nom­pi­o­sai­suus mää­ri­tel­tiin sekä kou­lu­ter­veys­kort­ti­tie­dois­ta, että muis­tin­va­rai­ses­ta ky­se­ly­tut­ki­mus­ai­neis­tos­ta. His­to­ri­al­li­sen kou­lu­ter­veys­kort­ti­ai­neis­ton mu­kaan so­si­aa­li­nen huo­nom­pi­o­sai­suus mää­ri­tel­tiin ter­vey­den­hoi­ta­jan mer­kin­nöis­tä ko­din köy­hyy­des­tä, lap­sen huo­nos­ta hy­gie­ni­as­ta, lap­sen osal­lis­tu­mi­ses­ta vähä­va­rai­sil­le lap­sil­le tar­koi­tet­tuun kou­lu­ruo­kai­luun sekä vähä­va­rai­sil­le lap­sil­le tar­koi­tet­tuun kesä­lei­ri­toi­min­taan.

Muis­tin­va­rai­sen ai­neis­ton mu­kaan so­si­aa­li­nen huo­nom­pi­o­sai­suus lap­suu­des­sa mää­ri­tel­tiin isän ja äi­din kou­lu­tuk­sen, am­ma­tin, maa­ti­lan koon sekä sen mu­kaan, mi­ten tut­kit­ta­vat itse ar­vi­oi­vat lap­suu­den ko­din va­ral­li­suu­den.

Kokemukset vaikuttavat alkoholinkäyttöön

Ne­ga­tii­vi­set lap­suu­den ko­ke­muk­set li­sä­si­vät hu­ma­la­ha­kui­sen juo­mi­sen ris­kiä ai­kui­suu­des­sa. Mitä use­am­pi lap­suu­den ne­ga­tii­vi­nen ko­ke­mus mie­hil­lä oli, sitä suu­rem­pi ris­ki oli hu­ma­la­ha­kui­seen juo­mi­seen ai­kui­se­na.

Usein lap­suu­den ne­ga­tii­vi­set olo­suh­teet ovat yh­tey­des­sä toi­siin­sa. Esi­mer­kik­si van­hem­pien päih­tei­den käyt­tö voi li­sä­tä an­ka­ran ja ko­van ku­rin ja toi­saal­ta vä­hen­tää hoi­van, hel­lyy­den ja huo­len­pi­don mää­rää. Lap­sen kal­toin koh­te­lu ja hoi­don lai­min­lyön­ti ovat to­den­nä­köi­sem­piä päih­tei­den vai­ku­tuk­sen alai­se­na ole­vil­le van­hem­mil­le kuin sel­vil­le van­hem­mil­le.

Kou­lu­ter­veys­kort­ti­tie­dois­sa ne­ga­tii­vi­sek­si lap­suu­den ko­ke­muk­sek­si lu­et­tiin ter­vey­den­hoi­ta­jan mer­kin­tä isän tai su­ku­lai­sen al­ko­ho­li­on­gel­mas­ta, van­hem­pien avio­e­ros­ta tai van­hem­pien tai si­sa­ruk­sen kuo­le­mas­ta. Muis­tin­va­rai­sen ai­neis­ton mu­kaan van­hem­pien al­ko­ho­li­on­gel­ma, avio­ero, van­hem­pien kuo­le­ma, an­ka­rat van­hem­mat, rii­tai­sa koti sekä on­ne­ton lap­suus oli­vat ne­ga­tii­vi­sia lap­suu­den ko­ke­muk­sia.

Käyttäytymismalli määrittää valintoja

Nel­jän­nes­sä osa­tut­ki­muk­ses­sa tut­kit­tiin lap­suu­den käy­tös- ja tun­ne-elä­män häi­ri­öi­den yh­teyt­tä sai­ras­ta­vuu­teen ja kuol­lei­suu­teen ai­kui­suu­des­sa. Jos lap­sel­la oli käy­tös­häi­ri­öi­tä, hä­nel­lä oli mui­ta suu­rem­pi kokonais- ja syö­pä­kuol­lei­suu­den ris­ki ai­kui­se­na.

Kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­jan mer­kin­nöis­tä iden­ti­fi­oi­tiin kak­si on­gel­ma­käy­tök­sen pää­tyyp­piä;

1. ulos­päin suun­tau­tu­vat, ag­gres­sii­vi­set, tot­te­le­mat­to­mat, toi­sia kiu­saa­vat lap­set sekä
2. arat, ujot ja sisäänpäinkääntyneet lap­set.

On ar­vi­oi­tu, että ris­ki­al­tis ja itse­tu­hoi­nen käy­tös, al­tis­tu­mi­nen vaa­ral­li­sil­le ym­pä­ris­töil­le sekä ma­ta­la  so­si­o­e­ko­no­mi­nen sta­tus se­lit­täi­si­vät suu­ren­tu­neen kuol­lei­suus­ris­kin lap­sil­la, joil­la on käy­tös­häi­ri­öi­tä. Käy­tös­häi­ri­öt voi­vat vai­kut­taa pit­kä­ai­kais­ten elä­män­tapa­te­ki­jöi­den, ku­ten tu­pa­koin­nin ja al­ko­ho­lin ku­lu­tuk­sen, kaut­ta suu­ren­tu­nee­seen sai­ras­tu­vuu­den ja kuol­lei­suu­den ris­kiin myö­hem­mäs­sä elä­män­vai­hees­sa.

Neuvolatoimintaan enemmän kotikäyntejä

Tut­ki­mus osoit­taa, että lap­suu­den olo­suh­teet vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti ai­kui­suu­den ter­vey­teen, sai­ras­ta­vuu­teen ja kuol­lei­suu­teen. On tär­ke­ää tu­kea elä­män var­hais­vai­heen ter­vey­teen liit­ty­viä te­ki­jöi­tä, jot­ta ter­veys oli­si hyvä myös ai­kui­suu­des­sa.

Esi­mer­kik­si neu­vo­la­toi­min­taa tu­li­si ke­hit­tää si­ten, että myös ter­vey­den­hoi­ta­jan koti­käyn­te­jä teh­täi­siin ai­kai­sem­paa enem­män. Jos lap­si vie­dään ker­ran vuo­des­sa neu­vo­laan, per­heen mah­dol­li­set on­gel­mat ei­vät vält­tä­mät­tä tule lain­kaan esiin, pait­si ehkä lap­sen häi­ri­ö­käyt­täy­ty­mi­se­nä päi­vä­ko­dis­sa tai kou­lus­sa. Hoi­don lai­min­lyön­nil­lä on kau­as­kan­toi­set vai­ku­tuk­set lap­sen elä­mään, ai­kui­suu­teen asti.

Kir­joit­ta­ja:
TtT Lau­ra Kau­ha­nen

Läh­de: Lau­ra Kau­ha­sen väi­tös 4.1.2013 Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa, Kuo­pi­on kam­puk­sel­la: Childhood determinants of later health. Lisä­tie­to­ja: www.uef.fi

Ai­kuis­ten ter­vey­teen vai­kut­ta­vat lap­suu­den olot. Kuva M&T.