Tutkittuun terveystietoon luotetaan

Kan­sal­li­nen yh­te­näis­kult­tuu­rim­me on ko­vaa vauh­tia pilk­kou­tu­mas­sa kir­ja­vik­si ala­kult­tuu­reik­si ja kii­vas­tah­ti­nen me­di­a­kult­tuu­ri le­vit­tää vies­te­jä no­pe­as­ti ja laa­jal­le. Ver­tais­vies­tin­tä haas­taa asi­an­tun­ti­joi­den auk­to­ri­tee­tin myös ra­vit­se­muk­sen ja kan­san­ter­vey­den pii­ris­sä.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen pää­joh­ta­ja Pek­ka Pus­ka ei kui­ten­kaan ole huo­lis­saan ra­vit­se­mus- ja ter­veys­vies­tin­nän tu­le­vai­suu­des­ta. – Kan­sa­lais­ten kou­lu­tus­taso pa­ra­nee jat­ku­vas­ti ja sen myö­tä luot­ta­mus tut­kit­tuun tie­toon vah­vis­tuu. Asi­an­tun­ti­joi­den on vain en­tis­tä ak­tii­vi­sem­min osal­lis­tut­ta­va kes­kus­te­luun ja pe­rus­tel­ta­va kan­taan­sa sin­nik­kääs­ti. Ly­hy­el­lä täh­täi­mel­lä help­po­hei­kit näyt­tä­vät voit­ta­van, mut­ta ai­kaa myö­ten ih­mi­set kyl­lä ta­ju­a­vat to­tuu­den.

Pek­ka Pus­ka tun­ne­taan ehkä par­hai­ten laa­jas­ta 25 vuot­ta kes­tä­nees­tä sy­dän­tau­tien eh­käi­sy­oh­jel­mas­ta, Pohjois-Kar­ja­la- pro­jek­tis­ta, jota to­teu­tet­tiin 1970-lu­vul­ta läh­tien vuo­teen 1997 asti. Poh­jois­kar­ja­lai­sia hou­ku­tel­tiin pie­nen­tä­mään sy­dän­tau­ti­ris­kiä ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia muut­ta­mal­la.

Sa­no­taan, että Pohjois-Kar­ja­las­sa on­nis­tut­tiin, kos­ka sil­loi­ses­sa auk­to­ri­teet­te­ja kun­ni­oit­ta­vas­sa yh­te­näis­kult­tuu­ris­sa va­lis­tus oli help­poa saa­da pe­ril­le. Mut­ta ei kan­san ruo­kai­lu­tot­tu­mus­ten muut­ta­mi­nen ter­veel­li­sem­pään suun­taan help­poa ol­lut sil­loin­kaan. Vas­tus­tus­ta ja epä­us­koa liet­sot­tiin mo­nel­ta ta­hol­ta.

– Elin­ta­po­ja ei pel­kän va­lis­tuk­sen voi­min pys­ty­tä muut­ta­maan. Tar­vi­taan muu­tos­ta tu­ke­via ra­ken­tei­ta ja kan­nus­ta­vaa ilma­pii­riä. Usein vas­ta oma­koh­tai­nen ko­ke­mus saa muu­tok­sen liik­keel­le. Ei tu­pa­koin­nin väheneminekään pel­käs­tään va­li­tuk­sel­la on­nis­tu­nut. Muu­tok­sen mu­ka­na asen­ne tu­pa­koin­tiin vain muut­tui kiel­tei­sem­mäk­si.

Kymmenen tervettä vuotta lisää

Kan­san­ter­vey­des­sä on ta­pah­tu­nut val­ta­va myön­tei­nen ke­hi­tys vii­meis­ten 40 vuo­den ai­ka­na. Suo­ma­lai­set ovat saa­neet 10 ter­vet­tä elin­vuot­ta li­sää. Ruo­ka­tot­tu­mus­ten muu­tok­sen myö­tä kan­sa­lais­ten ko­les­te­ro­li­ar­vot ovat pa­ran­tu­neet ja ve­ren­pai­neet las­ke­neet. Myös tu­pa­koin­nin vä­he­ne­mi­nen on osa sy­dän­tau­ti­ris­kien myön­teis­tä ke­hi­tys­tä.

Pek­ka Pus­ka us­koo, että ra­vit­se­muk­sen hyvä suun­taus jat­kuu edel­leen. Juu­ri jul­kais­tu­jen Poh­jois­mais­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten uu­dis­ta­mi­sen yh­tey­des­sä käy­tiin huo­lel­li­ses­ti läpi val­ta­va mää­rä tut­ki­muk­sia, ja sa­mat van­hat to­tuu­det ras­vas­ta, hii­li­hyd­raa­teis­ta, suo­las­ta ja kui­dus­ta pi­tä­vät edel­leen paik­kan­sa. Elin­tar­vi­ke­va­li­koi­ma muut­tuu jat­ku­vas­ti, ei­vät suo­si­tuk­set.

– Ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set tun­tu­vat tu­tuil­ta ja tyl­sil­tä. Me­di­a­kult­tuu­ri kai­paa sen­saa­ti­oi­ta ja uu­ti­sia. Ra­vin­to ja ruo­ka ovat kai­kil­le lä­hei­nen ja tär­keä aihe. Sik­si ruo­ka­muo­te­ja ja ra­vin­to­pro­feet­to­ja tu­lee ja me­nee. Ei­vät­kä ruo­ka­muo­dit pel­käs­tään pa­has­ta ole. Nii­den mu­ka­na saat­taa tul­la jo­tain ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti hy­vää­kin. Ja aina ne li­sää­vät kiin­nos­tus­ta ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia koh­taan.

Lihomisen kimppuun

Nyt kan­san­ter­vey­den tut­ki­muk­sel­la on suu­ren­nus­la­sin alla li­ho­mi­sen on­gel­ma­kent­tä. Mi­ten eh­käis­tään li­ho­mis­ta ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa kai­ken­lais­ta ruo­kaa on aina ja kaik­ki­al­la läs­nä sa­maan ai­kaan kun elä­mä on fyy­si­ses­ti en­tis­tä ke­vy­em­pää? Pek­ka Pus­kaa huo­les­tut­taa eten­kin nuor­ten li­ho­mi­nen ja kult­tuu­ri, joka suo­sii tur­haa syö­mis­tä: ma­kei­sia, sipsejä, lim­so­ja, ener­gi­a­juo­mia, pika­ruo­kaa…

Nuor­ten li­ho­mi­ses­sa nä­kyy myös ter­veys­e­ro­jen kas­vu. Li­ho­mi­nen tah­too kes­kit­tyä nii­hin nuo­riin, joil­la on muu­ten­kin on­gel­mia ter­veys­käyt­täy­ty­mi­ses­sä, lii­kun­nas­sa, tu­pa­koin­nis­sa ja päih­tei­den käy­tös­sä.

Maksuton kouluateria tukee kansanterveyttä

Hän muis­tut­taa, että kou­lu­ruo­kai­lul­la on ol­lut val­ta­va kan­san­ter­vey­del­li­nen mer­ki­tys. Aluk­si kou­lu­ruo­kai­lua tar­vit­tiin, jot­ta vähä­va­rais­ten per­hei­den lap­set yli­pää­tään sai­si­vat ruo­kaa. Vel­leil­lä, puu­roil­la ja kei­toil­la täy­tet­tiin vat­sat. Sit­tem­min kou­lu­ruo­kai­lun laa­tua on ke­hi­tet­ty eten­kin 1980-lu­vul­le tul­ta­es­sa. Lap­set op­pi­vat syö­mään raas­tei­ta ja sa­laat­te­ja, juo­maan vähä­ras­vais­ta tai ras­va­ton­ta mai­toa ja si­ve­le­mään lei­väl­le peh­mei­tä kas­vi­ras­va­le­vit­tei­tä. Sa­man­kal­tai­nen vai­ku­tus on ol­lut myös työ­paik­ka­ruo­kai­lul­la ai­kuis­vä­es­tön kes­kuu­des­sa.

– Elin­ta­son nous­tes­sa il­mai­sen kou­lu­ruo­an mer­ki­tys­tä on help­po vä­hä­tel­lä, mut­ta se on edel­leen ar­vo­kas osa las­ten ja nuor­ten ra­vit­se­mus­ta ja an­taa heil­le kun­nol­li­sen ate­ri­an mal­lin, mitä joka ko­dis­sa ei vält­tä­mät­tä enää osa­ta.

Pek­ka Pus­ka an­taa kii­tos­ta myös suo­ma­lai­sel­le elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­del­le kan­san­ter­vey­den tal­koi­siin osal­lis­tu­mi­ses­ta: – Ai­na­han näis­tä ter­veel­li­syys­ta­voit­teis­ta on jou­dut­tu vään­tä­mään, mut­ta kii­tet­tä­väs­ti Suo­mes­sa te­ol­li­suus on tul­lut mu­kaan ter­veys­tal­koi­siin. Suo­laa käy­te­tään ton­ni­kau­pal­la vä­hem­män kuin vii­me vuo­si­tu­han­nel­la. Ke­ven­net­ty­jä tuot­tei­ta ja peh­mei­tä ras­vo­ja on val­ta­va va­li­koi­ma mark­ki­noil­la. Hyvä esi­merk­ki vii­me ai­ko­jen ke­hi­tys­työs­tä on ryp­si­liha, jos­sa por­sai­den ruo­kin­nal­la on saa­tu li­han ras­va­koos­tu­mus sy­dän­ys­tä­väl­li­sem­mäk­si.

Terveyspyrkimyksiä pitää kannustaa

Pek­ka Pus­ka seu­raa suu­rel­la huo­les­tu­nei­suu­del­la me­neil­lään ole­vaa sosiaali- ja ter­vey­den­huol­lon uu­dis­tus­ta. – Pe­rus­ter­vey­den­huol­toa on vah­vis­tet­ta­va, jot­ta ih­mi­set pää­se­vät lää­kä­riin ni­men­o­maan hoi­dat­ta­maan ter­veyt­tään. Useim­mat ny­kyi­set kan­san­ter­veys­tau­dit ovat eh­käis­tä­vis­sä ra­vin­non, lii­kun­nan ja tu­pa­koi­mat­to­muu­den kaut­ta. Pe­rus­ter­vey­den­huol­to on eh­dot­to­man tär­keä toi­mi­ja täs­sä eh­käi­sy­työs­sä.

Pe­rus­ter­vey­den­huol­los­sa tar­vi­taan ra­ken­teel­li­nen uu­dis­tus: riit­tä­vän suu­ri sote-alue ja jul­ki­set ra­hat yh­teen, jot­ta saa­daan re­surs­sit käyt­töön hal­li­tus­ti. Sen jäl­keen voi­daan vas­ta miet­tiä, ke­nel­tä mi­kä­kin pal­ve­lu ti­la­taan.

Pek­ka Pus­kan mu­kaan ih­mi­set tie­tä­vät oman vas­tuun­sa ter­vey­des­tään. Mut­ta ei asia pu­hu­mal­la pa­ra­ne. On mie­tit­tä­vä, mil­lä ta­val­la hei­tä voi­daan aut­taa ter­veel­li­sen elä­män pyr­ki­myk­ses­sä. Mi­ten hel­po­te­taan elin­tar­vik­kei­den va­lin­nas­sa, mi­ten ym­pä­ris­tö kan­nus­taa liik­ku­maan, mi­ten kou­lu- ja toi­mi­paik­ka­ruo­kai­lu tu­ke­vat hy­vää ra­vit­se­mus­ta, mi­ten au­te­taan tu­pa­kas­ta ja päih­teis­tä vierotuksessa jne.

– Ja haus­kaa­kin saa olla. Ei elä­mä ole pelk­kää puur­ta­mis­ta eikä ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen suo­rit­ta­mis­ta.

Kir­joit­ta­ja: Lee­na Pac­ka­len

Kii­vas­tah­ti­nen me­di­a­kult­tuu­ri le­vit­tää vies­te­jä no­pe­as­ti ja laa­jal­le. Kuva KL