– On ollut suunnattoman mielenkiintoista ja innostavaa saada toteuttaa ja todistaa kansanterveyden toista vallankumousta, tehdä historiaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska iloitsee.
Kansanterveyden ensimmäinen vallankumous toteutui, kun kansaa tappaneet kulkutaudit voitettiin. Kansanterveyden toinen vallankumous ottaa niskalenkkiä kroonisista elintapasairauksista, sydän- ja verisuonitaudeista, kakkostyypin diabeteksesta ja syövästä. Näitä sairauksia pidettiin aiemmin länsimaisina hyvinvointisairauksina. Maailman terveysjärjestö on kuitenkin huolissaan siitä, että sairaudet ovat kovaa vauhtia vyörymässä yhä köyhempiin maihin. Elintapasairaudet ovat jo koko maailman ongelma.
Sattumoisin juuri Suomessa oli sydäntautien tilanne 60- ja 70-luvulla maailman huonoin ja Pohjois-Karjala Suomen mustin kolkka. Johtavat sydäntautilääkärit käynnistivät laajan projektin, jolla haluttiin selvittää, voiko elintapasairauksien esiintymistä ehkäistä. Pekka Puskaa pyydettiin tämän uuden projektin vetäjäksi.
– Suomi ja Pohjois-Karjala ovat opettaneet, että elintapasairaudet ovat ehkäistävissä ja että elintapamuutokset ovat kestävä ja kustannustehokas ratkaisu, erityisesti globaali ravitsemus- ja liikuntastrategia, Pekka Puska toteaa.
Pekka Puskan juuret ovat Vaasassa ja siellä hän edelleen viettää kesiään. – Mutta paremmin minä Pohjois-Karjalan taidan tuntea. Projektin puitteissa tuli kierrettyä maakuntaa ristiin rastiin.
Kansanterveyttä ja politiikkaa
Kansanterveyden pariin Pekka Puska sanoo ajautuneensa sattumien kautta. Hyvä ylioppilastodistus viitoitti tietä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Samalla kuitenkin myös yhteiskuntapolitiikka kiinnosti ja niinpä hänellä on tutkinto myös sosiaalipolitiikasta valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Tällä yhdistelmällä avautui ensin assistentin paikka silloiselta Kansanterveyslaitokselta ja siitä sitten Pohjois-Karjala -projektin vetäjäksi.
Vaikka Pekka Puska ehkä parhaiten tunnetaankin Pohjois-Karjalasta, hänen urallaan on monta muutakin yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävää virstanpylvästä. Hän on toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana ja poliittinen kiinnostus vei myös kansanedustajaksi Keskustan riveihin. Kansainvälistä ulottuvuutta edustaa vuosien työ Maailman terveysjärjestön johtajistossa tehtäväalueena kroonisten sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen. WHO-vuosien kiintoisin tehtävä oli globaalin ravinto- ja liikuntastrategian valmistelu.
– Viimeisimmät työvuoteni olen saanut olla näköalapaikalla rakentamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Minulta kysytään usein, miltä tuntuu kun on noin paljon valtaa. Mutta eihän minulla valtaa ole, tämähän on vain informaatio-ohjausta.
Pekka Puskan työ kansanterveyden saralla on mittava. – Mutta en minä tätä työtä yksin ole tehnyt. Yhteistyö on tuloksiin pääsemisessä tärkeää. Kansanterveyden lipunkantajia on ollut valtava määrä: perusterveydenhuollon henkilöstö, etenkin terveydenhoitajat, lukuisat kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä jne.
”Terveystohtori” Pekka Puska julkaisi viime vuonna elämänkertansa yhteistyössä Reijo Ikävalkon kanssa. Sen sivuilta paljastuu, kuinka vauhdikkaasti työ on vienyt miestä tehtävästä toiseen ja kuinka laaja ja vaikuttava ystävien ja kollegojen verkosto hänelle on kertynyt. Kirjasta voi aistia myös, kuinka ristiriitaista ja vaikeaa kansanterveystyö voi välillä olla, mutta usko oman asiaan ja sinnikkyys tuovat tulosta.
Kohtuudella ja hyvällä mielellä
Pekka Puska noudattaa hyvän terveyden oppeja myös omassa elämässään. Hän harrastaa lenkkeilyä ja viettää kunnon kesäloman mökkeillen Vaasan saaristossa tai Ilomantsin piilopirtillä vaimonsa ja kahden aikuistuvan lapsensa kanssa. Hänet on valittu kerran jopa vuoden mökkiläiseksi.
Kohtuullisuus on nautinnoissa avainsana. Lempiruokia ovat hernekeitto ja perunamuusi Merenkurkun siian tai muikkujen kera. Aamuateriaan kuuluu aina marjoja. Kalastus ja marjastus kuuluvat lomaohjelmaan.
Kirjoittaja: Leena Packalen
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013