Pohjoismaiset ravitsemussuositukset on uudistettu. Suositusten tarkoituksena on edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa. Suositukset ovat pohjana kaikkien Pohjoismaiden kansallisille ravitsemussuosituksille ja ne toimivat ravitsemustieteen opetuksen perustana.
– Suositukset on laadittu väestötasolle terveille ja kohtalaisesti liikkuville, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm muistuttaa. – Ne sopivat vain varauksella yksilöiden ravitsemusneuvontaan.
Suositukset perustuvat tieteelliseen, tarkkaan arvioituun tutkimusnäyttöön. Niiden päivitykseen on osallistunut yli sata asiantuntijaa. Suomalaiset suositukset julkistetaan tammikuussa 2014.
Valtaosa vaihteluvälin sisällä
Energiansaannin viitearvot on arvioitu keskimääräisestä energiantarpeesta normaalipainoisille ihmisille. Energia- ja suojaravintoaineiden suositusten tavoitteena on, että mahdollisimman pieni osa väestöstä olisi suositellun vaihteluvälin ulkopuolella.
Energiaravintoaineiden suosituksissa on vaihteluvälit. Kuitenkin suunnittelussa käytetään yhtä lukemaa, kuten proteiinille aikuisilla 15 % energiasta ja ikääntyneillä 18 %.
Rasvan suositus väljeni
Rasvan saannin vaihteluväliä on väljennetty aiemmasta 25–30 prosentista 25–40 prosenttiin päivittäisestä energiansaannista. Suunnittelua varten käytetään lukuja 32–33 E%. Hiilihydraatteja suositellaan 45–60 % ja proteiinia 10–20 % energiasta. Ravintokuidun suositus on ennallaan, vähintään 25–35 grammaa päivässä.
– Rasvan osuudesta ei ole löydetty yhteyttä oikeastaan mihinkään sairauteen eikä painonnousuun, Fogelholm selittää lukemia. – On kiinnostavaa, että jopa 40 E% rasvaa sisältävä ruokavalio on terveyttä edistävä, kunhan rasvasta riittävästi on tyydyttymätöntä.
Nyt kertatyydyttymättömiä rasvoja suositellaan 10–20 E% (ennen 10-15 E%). Sen sijaan tyydyttyneeseen rasvaan on otettu entistä tiukempi kanta. Suositus on nyt alle 10 prosenttia energiasta (ennen 10 %).
– Myös hiilihydraattien määrää tärkeämpää on niiden laatu, Fogelholm sanoo. – Vähäkuituiset, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ovat yhtä haitallisia terveydelle kuin tyydyttynyt rasva.
D-vitamiinia lisää maltillisesti
Vitamiineista ja kivennäisaineista muutoksia aiempaan tehtiin vain D-vitamiinin ja seleenin kohdalla. Seleenin saantisuositus on aiempaa korkeampi miehille, naisille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille.
D-vitamiinia suositellaan 10 mikrogrammaa yli 2-vuotiaille ja 20 mikrogrammaa yli 75-vuotiaille. Tämä koskee saantia ruuasta. Vitamiinivalmisteille on omat suosituksensa.
Ohjeita ruoka-ainetasolla
Ravitsemussuositukset neuvovat suosimaan kuitupitoisia ruoka-aineita: kasviksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljaa sekä vähärasvaisia maitovalmisteita, kalaa ja mereneläviä, kasviöljyjä ja niistä tehtyjä levitteitä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syömään runsaasti ja täysjyväviljasta valitsemaan kuitupitoiset vaihtoehdot.
– Pähkinöitä ja siemeniä kannattaa syödä pari ruokalusikallista päivässä niiden sisältämien tyydyttymättömän rasvan, proteiinin ja monipuolisen suojaravintoainesisällön vuoksi, sanoo apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
– Kasvikunnan tuotteissa on paitsi vitamiineja ja kivennäisaineita, myös fytokemikaaleja, joilla on todennäköisesti osansa kasvikunnan tuotteiden terveysvaikutuksissa, Schwab kiteyttää. – Monet näistä ovat antioksidantteja ja vaikuttavat mm. solusykliin ja -signalointiin sekä tulehdukseen.
Maitovalmisteista suositellaan vähärasvaisia ja rasvattomia vaihtoehtoja. – Maitovalmisteiden käytöllä on yhteys terveyteen, Mikael Fogelholm sanoo. – Tämä yhteys on vahvempi rasvattomilla kuin rasvaisemmilla tuotteilla, mikä antaa perusteet suositella rasvattomia maitovalmisteita.
Ravintorasvoista kehotetaan suosimaan pehmeiden rasvojen lähteitä. Kananmunan käyttösuositus on ennallaan. Kalaa suositellaan syömään vaihdellen eri kalalajeja ja kala kalana. – Kalaöljyvalmisteet eivät ole sama asia, Ursula Schwab kertoo. – Niiden käyttö voi jopa olla haitallista veren rasva-arvojen kannalta tai vaikuttaa epäedullisesti sokeriaineenvaihduntaan.
Rajoittamaan kehotetaan alkoholin, suolan, sokeroitujen ruokien ja punaisen lihan kulutusta. – Hyvin runsas punaisen lihan kulutus on yhteydessä huonompaan terveyteen, Mikael Fogelholm sanoo. – Tämä ei ole suurelle osalle suomalaisista ongelma, mutta jos syö lihaa joka aterialla, on hyvä vaihtaa osa liharuuista kala- ja kasvisruokiin.
Liikunta on oleellista terveydelle
– Ravitsemussuosituksissa otetaan kantaa liikkumattomuuteen, professori Fogelholm sanoo. – Ravitsemustilaa voidaan tukea myös ei-syömisellä.
Suosituksissa terveyttä edistävän liikunnan määräksi neuvotaan, että aikuisten tulisi liikkua kohtuullisen kuormittavuuden teholla vähintään 2,5 tuntia viikossa tai rasittavalla teholla 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lasten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään tunti päivässä.
KL
Lähteet:
Mikael Fogelholmin ja Ursula Schwabin esitykset Ravitsemus Suomessa –seminaarissa 4.10. ja Mikael Fogelholmin esitys Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä 7.10.
Englanninkielinen suositus www.norden.org/nnr
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013