Suomalainen työikäinen aikuinen söi keskimäärin kuusi kertaa päivässä Finravinto-tutkimuksen mukaan. Kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiasta tuli pääaterioista ja noin kolmannes välipaloista. Lähes jokainen tutkittavista söi päivittäin viljavalmisteita, ravintorasvoja, liharuokia, maitovalmisteita ja kasviksia.
Suomalaisnaisten ruokavalioon sisältyi keskimäärin vähän yli 400 g kasviksia, juureksia, palkokasviksia, hedelmiä, marjoja tai mehuja päivässä. Miesten ruokavaliossa näitä oli hieman vähemmän.
Työikäisten suomalaisten ruokavalio sisälsi enemmän rasvaa – sekä tyydyttynyttä että tyydyttymätöntä – kuin vuonna 2007 (kuvio 1). Rasvan osuus energiasta oli runsas kolmannes ja tyydyttyneiden rasvahappojen 15 %.
Tyydyttyneen rasvan päälähteet olivat voi ja maitorasvalevitteet, ruoanvalmistusrasva, juusto, maitojuomat ja muut maitovalmisteet. Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyikin työikäisillä kaikista maitorasvaa sisältävistä elintarvikeryhmistä, tämän lisäksi miehillä muista ravintorasvoista ja naisilla myös lihasta ja lihavalmisteista.
Hiilihydraattien osuus energiasta oli laskenut. Se oli hiukan yli 40 %. Sokerin saanti oli lähes ennallaan. Kuidun saanti oli sen sijaan vähentynyt verrattuna saantiin viisi vuotta sitten. Suolan saanti oli lievästi lisääntynyt ja on melko kaukana suositeltavasta.
Sekä miesten että naisten ruokavalio sisälsi keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Raudan ja folaatin saanti kaikilla ikäryhmillä ja lisäksi iäkkäillä naisilla D-vitamiinin saanti jäivät alle suositusten.
Lisää täysjyvää, kasviksia, kasviöljyjä ja kalaa
Finravinto 2012 -tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten aikuisten ruokatottumusten pitkäaikainen myönteinen kehitys rasvan laadun paranemisessa ja suolan saannin vähenemisessä näyttää pysähtyneen. Rasvan osuus energiasta on kasvanut. Kasvu näkyy paitsi tyydyttyneen myös tyydyttymättömän rasvan osuuksien kasvamisena.
Myös hiilihydraattien laadussa olisi parantamisen varaa, sillä kuidun saannin tulisi olla nykyistä runsaampaa ja sokerin saannin niukempaa. Myönteistä oli kasvisten ja kasviöljyn käytön lisääntyminen ja D-vitamiinin saannin kasvu suositeltavalle tasolle lähes kaikilla tutkittavilla.
Suomalaisten aikuisten ruokavalion puutteet korjaantuisivat lisäämällä täysjyväviljan, kalan, kasviöljyjen ja edelleen kasvisten käyttöä. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien elintarvikkeiden kulutusta olisi hyvä vähentää.
Finravinto seuraa ruoankäyttöä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto-tutkimuksissa on vuodesta 1982 lähtien seurattu suomalaisen aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Ravintotutkimus toteutetaan osana FINRISKI‑tutkimusta, joka selvittää kroonisten tautien riskitekijöitä ja niiden muutoksia viiden vuoden välein.
FINRISKI 2012-tutkimus toteutettiin vuonna 2012 viidellä alueella eri puolilla Suomea: Helsingissä ja Vantaalla, Turun ja Loimaan alueella, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. FINRISKIn otoksesta kolmannes kutsuttiin Finravinto-tutkimukseen. Kutsutuista noin puolet osallistui kahden edellisen päivän ravintohaastatteluun. Haastattelu tehtiin tietokoneavusteisesti käyttäen Fineli-tietokannan elintarvikevalikoimaa ja kuvauksia. Tutkimuksen lopulliseen aineistoon osallistui 1708 tutkittavaa. He olivat 25–74-vuotiaita.
Finravinto 2012 -tutkimuksen raportti ilmestyy joulukuussa 2013.
Kirjoittaja:
Erikoistutkija Susanna Raulio, THL
Lähteet:
Raulio S, Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Paturi M, Virtanen S, Helldán A. Ruokavalio entistä rasvaisempi, kovan rasvan osuus kasvanut – Finravinto 2012 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 4, lokakuu 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Raulio S. Kansallisen Finravinto 2012 -tutkimuksen tuloksia. Esitys Ravitsemus Suomessa -seminaarissa 4.10.2013.
Lisäksi:
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2012 JA Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013 on julkaistu!
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013