– Lasten ruokakulttuuri on pirstaloitunutta, kertoi ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta Ruokailo-seminaarissa marraskuussa. – Toiset lapsista ovat taitavia juniorikokkeja, toisaalta joukossa on paljon osaamattomia lapsia. Ruokakulttuuri näyttäytyy erilaisena eri lähtökohdista.
Lapsiperheissä ruoka ja ruokaan liittyvät toiminnot muodostavat suuren osan arkea. Mäkelän mukaan lapsen syntymällä on suuri vaikutus perheen ruokatottumuksiin ja sisäiseen työnjakoon.
– Perheellä on tärkeä tehtävä ruokakulttuurin välittäjänä, Mäkelä korosti. – Perheiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua vanhempien tiedoissa ja taidoissa, kaikkea uusavuttomuudesta supersitoutuneisuuteen.
Yhä ajatellaan, että yhdessä syövä perhe pysyy yhdessä. Mäkelä haluaa kuitenkin kyseenalaistaa, edustaako se erityisesti hyvää perheyttä. – On hyvä muistaa, että ruoka on kulttuuria, mutta toisaalta se on myös polttoainetta.
Terveellistä kotiruokaa
Keväällä 2012 tehdyn selvityksen mukaan lapsiperheissä arvostetaan kotiruokaa, ruoan terveellisyyttä ja kotimaisuutta. Myös valmis- ja noutoruoka hyväksytään yleisesti lapsiperheissä. Mäkelän mielestä oli mielenkiintoista, ettei ruoan ekologisuus noussut arvostuksissa kymmenen kärkeen.
Nuorten keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan kodilla on keskeinen osa ruokakasvatuksessa. Nuoret arvostavat kotiruokaa ja perheen yhteisiä ruokahetkiä. Myös kavereilla on suuri vaikutus nuorten ruokatottumuksiin.
Mäkelä nosti esiin kouluruoan arvostuksen. – Vaikka usein puhutaan, etteivät nuoret syö koulussa, vanhemmat oppilaat arvostavat kouluruokaa hyvin yleisesti. Nuoret saattavat korostaa omaa päätäntävaltaansa jossain vaiheessa jättämällä ruoan syömättä, mutta moni palaa takaisin kouluruoan pariin myöhemmin.
Lapset kauhan varteen?
Lasten osallisuus perheen ruokatalouteen jää usein vähäiseksi. – Pöydän kattaminen saattaa olla ainoa muoto, jolla lapsi pääsee osalliseksi ruoanvalmistukseen, huomautti Mäkelä. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia luomaan omaa ruokakulttuuriaan. Sosiaalinen media on tehnyt omien kuvien ja videoiden jakamisesta helppoa. Sitä kautta ruokaan liittyvät ilmiöt leviävät nopeasti nuorten kesken.
Minkä lapsena oppii
Seminaarissa puhunut Maitolähettiläs, laillistettu ravitsemusterapeutti Kati Laine muistutti, että ruoka- ja liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhain. – Esimerkiksi lapsena opittu maidon käyttö jatkuu usein aikuisenakin. Myös liikunnallinen elämäntapa on helpointa omaksua lapsuudessa.
Kirjoittaja:
ETM Saila Paavola
Lähde:
Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän esitys ”Maitoa ja uppomunia – Lasten ruokakulttuuri Suomessa” ja Maitolähettiläs, TtM Kati Laineen esitys ”Maidon ja liikunnan terveysvaikutukset lapsen kasvulle” Ruokakouluhankkeen Ruokailo-seminaarissa marraskuussa 2013
Mikä Ruokakoulu on?
4H-yhdistysten järjestämissä Ruokakouluissa lapset oppivat terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkitystä hauskalla ja helpolla tavalla. Ruokakoulut ovat uudenlainen keino lasten ruokakasvatukseen. Lisätietoja www.ruokakoulu.fi ja www.matskolan.fi.
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013