Luustoterveyden kulmakivet ovat hyvin väestön tiedossa. Kaksi kolmesta tietää kalsiumin, D-vitamiinin ja liikunnan merkityksen luuston kunnolle. Sen sijaan omia elämäntapoja ei välttämättä muokata tietojen mukaisesti.
Miksi oman luuston terveys ei huolestuta suomalaisia? Luustonsa kunnosta huolestuneita on vajaa 40 prosenttia suomalaisista aikuisista ja osteoporoosiriskistä huolestuneita hieman useampi. Kuitenkin neljä viidestä tietää, että luusto alkaa haurastua noin 40-vuotiaana ja että luuston tiheyttä voi parantaa missä iässä tahansa. Ilmeisesti oletetaan, että murtumat tapahtuvat vasta vanhana.
Suomalaisten tietoja luustoterveydestä selvitettiin reilun 1500 aikuisen otoksella. Kvantitatiiviseen paneelitutkimukseen osallistuneista puolet oli naisia ja puolet miehiä. 18–65-vuotiaiden vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta.
Kalsiumin saantia on vaikea arvioida
Suomalaisten kalsiumin saannista suuri osa tulee maitovalmisteista. Vastaajista 40 prosenttia arvioi saavansa riittävästi kalsiumia maitovalmisteista. 37 prosenttia on huolestunut ruokatottumustensa vaikutuksesta luustonsa kuntoon.
Kalsiumin saannin riittävyyteen suhtaudutaan optimistisesti. Kolme neljästä uskoo saavansa kalsiumia suositusten mukaisesti, mutta vain puolet vastaa tietävänsä, kuinka paljon kalsiumia suositellaan. Päivittäisen kalsiumin saannin määrän arvioimista pitää vaikeana kolme neljästä.
Kalsiumvalmisteisiin turvaudutaan harvoin. Vastaajista 12 prosenttia käyttää säännöllisesti kalsiumvalmisteita ja satunnaisesti 16 prosenttia.
D-vitamiinivalmisteita käyttää säännöllisesti 38 prosenttia ja satunnaisesti kolmannes. Kolmannes ei käytä valmisteita lainkaan.
Enemmän luustoliikuntaa
Luustoa kuormittavaa liikuntaa ei harrasteta tarpeeksi. Vastaajista reilu puolet oli huolestunut luuliikuntansa riittämättömyydestä. Lähes 40 prosenttia ei liiku lainkaan luustoa kuormittavasti eli ei harrasta hyppyjä, tärähdyksiä ja nopeita käännöksiä sisältävää liikuntaa.
Kaikki liikunta on hyväksi luustolle, ja liikuntaa tulisikin harrastaa monipuolisesti myös luuston terveyden takia. Hyvä määrä on vähintään kolme kertaa viikossa monipuolista liikuntaa. Vanhemmalla iällä esimerkiksi reipas kävely neljänä tuntina viikossa puolittaa murtumariskin.
Luustolle huonot elämäntavat kasaantuvat samoille ihmisille ja aikuisten tavat periytyvät lapsille. Vastaajista neljä viidestä huolehtii, että oma lapsi tai nuori saa suositeltavan määrän kalsiumia. Viidennes ei huolehdi tästä.
Valinnoilla on vaikutusta
Luuston mineraalitiheys alkaa heikentyä huippumassan saavuttamisen jälkeen noin 25-vuotiaana. Siitä alkaa alamäki, jolloin on pitkä aika vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Esimerkiksi, jos 30-vuotias henkilö ei huolehdi kalsiumin ja D-vitamiinin saannista ja liikkuu vain vähän, 45-vuotiaana hänen luumassansa on jo vähentynyt ikätovereihin verrattuna ja murtumariski on kaksinkertainen. Jos hän liukastuu 52-vuotiaana ja ranne murtuu, murtuman paraneminen vie 1-2 kuukautta ja ranteeseen jää hieman liikerajoitusta ja kiputaipumusta. Elämänlaatu heikkenee. Nyt viimeistään pitää tehdä jotakin luustoterveyden hyväksi.
Jos ei tee mitään, 70-vuotiaana on jo useita, ilman tapaturmaa syntyneitä nikamamurtumia. Näistä seuraa kovat selkäkivut jopa yhdeksäksi kuukaudeksi, ryhti jää kumaraksi ja liikkuminen on vaikeaa. 75-vuotiaana tulee kaatuminen, koska lihasvoimat ja tasapaino ovat heikot. Kaatumisesta seurannut lonkkamurtuma vie leikkaushoitoon, sairaalaan ja loppuelämäksi hoitokotiin.
Luustoterveydestään huolehtivalla elämänlaatu on paljon parempi. Kun 30-vuotiaana liikkuu riittävästi, käyttää maitovalmisteita, pitää huolta D-vitamiinin saannista eikä tupakoi, 45-vuotiaana luumassa ja lihaskunto ovat hyvät, mieliala ja työkyky kohdallaan. Jos tämä esimerkkihenkilö liukastuu 52-vuotiaana, ranne kipeytyy muutamaksi viikoksi ja palaa ennalleen. Edelleen 70-vuotiaana toimintakyky on hyvä, voi harrastaa mm. matkailua ja vapaaehtoistyötä. 75-vuotiaana esimerkkihenkilömme käy tapaamassa ikätoveriaan hoitokodissa.
Maitovalmisteet ovat hyviä kalsiumin lähteitä
Kalsiumia saa maitovalmisteista paljon ja hyvin imeytyvässä
muodossa. Kolme lasillista maitoa tai piimää ja muutama viipale juustoa kattaa jo riittävän päivittäisen kalsiumannoksen.
Jos maito ei maistu juomana, sitä voi kaataa kahviin, mysliin ja puuroon tai käyttää ruuanvalmistuksessa. Perinteisiä maitoisia ruokia ovat mm. makaronilaatikko ja kalakeitto. Hapanmaitovalmisteet kuten jogurtti, viili ja rahka ovat oivallisia väli- ja iltapaloja.
KL
Lähde:
206 syytä välittää –kampanjan tiedotustilaisuus lokakuussa Helsingissä. Tutkimusjohtaja Harri Sieväsen ja lääkäri Ari Rosenvallin esitykset.
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013