Luustoterveyden laiminlyönti huolestuttaa

Luus­to­ter­vey­den kul­ma­ki­vet ovat hy­vin vä­es­tön tie­dos­sa. Kak­si kol­mes­ta tie­tää kal­siu­min, D-vi­ta­mii­nin ja lii­kun­nan mer­ki­tyk­sen luus­ton kun­nol­le. Sen si­jaan omia elä­män­ta­po­ja ei vält­tä­mät­tä muo­ka­ta tie­to­jen mu­kai­ses­ti.

Mik­si oman luus­ton ter­veys ei huo­les­tu­ta suo­ma­lai­sia? Luus­ton­sa kun­nos­ta huo­les­tu­nei­ta on va­jaa 40 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta ai­kui­sis­ta ja os­te­o­po­roo­si­ris­kis­tä huo­les­tu­nei­ta hie­man use­am­pi. Kui­ten­kin nel­jä vii­des­tä tie­tää, että luus­to al­kaa hau­ras­tua noin 40-vuotiaana ja että luus­ton ti­heyt­tä voi pa­ran­taa mis­sä iäs­sä ta­han­sa. Il­mei­ses­ti ole­te­taan, että mur­tu­mat ta­pah­tu­vat vas­ta van­ha­na.

Suo­ma­lais­ten tie­to­ja luus­to­ter­vey­des­tä sel­vi­tet­tiin rei­lun 1500 ai­kui­sen otok­sel­la. Kvan­ti­ta­tii­vi­seen pa­nee­li­tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neis­ta puo­let oli nai­sia ja puo­let mie­hiä. 18–65-vuotiaiden vas­taa­jien keski-ikä oli 44 vuot­ta.

Kalsiumin saantia on vaikea arvioida

Suo­ma­lais­ten kal­siu­min saan­nis­ta suu­ri osa tu­lee mai­to­val­mis­teis­ta. Vas­taa­jis­ta 40 pro­sent­tia ar­vi­oi saa­van­sa riit­tä­väs­ti kal­siu­mia mai­to­val­mis­teis­ta. 37 pro­sent­tia on huo­les­tu­nut ruo­ka­tot­tu­mus­ten­sa vai­ku­tuk­ses­ta luus­ton­sa kun­toon.

Kal­siu­min saan­nin riit­tä­vyy­teen suh­tau­du­taan op­ti­mis­ti­ses­ti. Kol­me nel­jäs­tä us­koo saa­van­sa kal­siu­mia suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ti, mut­ta vain puo­let vas­taa tie­tä­vän­sä, kuin­ka pal­jon kal­siu­mia suo­si­tel­laan. Päi­vit­täi­sen kal­siu­min saan­nin mää­rän ar­vi­oi­mis­ta pi­tää vai­ke­a­na kol­me nel­jäs­tä.

Kal­sium­val­mis­tei­siin tur­vau­du­taan har­voin. Vas­taa­jis­ta 12 pro­sent­tia käyt­tää sään­nöl­li­ses­ti kal­sium­val­mis­tei­ta ja sa­tun­nai­ses­ti 16 pro­sent­tia.

D-vi­ta­mii­ni­val­mis­tei­ta käyt­tää sään­nöl­li­ses­ti 38 pro­sent­tia ja sa­tun­nai­ses­ti kol­man­nes. Kol­man­nes ei käy­tä val­mis­tei­ta lain­kaan.

Enemmän luustoliikuntaa

Luus­toa kuor­mit­ta­vaa lii­kun­taa ei har­ras­te­ta tar­peek­si. Vas­taa­jis­ta rei­lu puo­let oli huo­les­tu­nut luu­lii­kun­tan­sa riit­tä­mät­tö­myy­des­tä. Lä­hes 40 pro­sent­tia ei lii­ku lain­kaan luus­toa kuor­mit­ta­vas­ti eli ei har­ras­ta hyp­py­jä, tä­räh­dyk­siä ja no­pei­ta kään­nök­siä si­säl­tä­vää lii­kun­taa.

Kaik­ki lii­kun­ta on hy­väk­si luus­tol­le, ja lii­kun­taa tu­li­si­kin har­ras­taa moni­puo­li­ses­ti myös luus­ton ter­vey­den ta­kia. Hyvä mää­rä on vä­hin­tään kol­me ker­taa vii­kos­sa moni­puo­lis­ta lii­kun­taa. Van­hem­mal­la iäl­lä esi­mer­kik­si rei­pas kä­ve­ly nel­jä­nä tun­ti­na vii­kos­sa puo­lit­taa mur­tu­ma­ris­kin.

Luus­tol­le huo­not elä­män­ta­vat ka­saan­tu­vat sa­moil­le ih­mi­sil­le ja ai­kuis­ten ta­vat pe­riy­ty­vät lap­sil­le. Vas­taa­jis­ta nel­jä vii­des­tä huo­leh­tii, että oma lap­si tai nuo­ri saa suo­si­tel­ta­van mää­rän kal­siu­mia. Vii­den­nes ei huo­leh­di täs­tä.

Valinnoilla on vaikutusta

Luus­ton mi­ne­raa­li­ti­heys al­kaa hei­ken­tyä huip­pu­mas­san saa­vut­ta­mi­sen jäl­keen noin 25-vuotiaana. Sii­tä al­kaa ala­mäki, jol­loin on pit­kä aika vai­kut­taa omil­la va­lin­noil­laan.

Esi­mer­kik­si, jos 30-vuotias hen­ki­lö ei huo­leh­di kal­siu­min ja D-vi­ta­mii­nin saan­nis­ta ja liik­kuu vain vä­hän, 45-vuotiaana hä­nen luu­mas­san­sa on jo vä­hen­ty­nyt ikä­to­ve­rei­hin ver­rat­tu­na ja mur­tu­ma­ris­ki on kak­sin­ker­tai­nen. Jos hän liu­kas­tuu 52-vuotiaana ja ran­ne mur­tuu, mur­tu­man pa­ra­ne­mi­nen vie 1-2 kuu­kaut­ta ja ran­tee­seen jää hie­man lii­ke­ra­joi­tus­ta ja kipu­tai­pu­mus­ta. Elä­män­laa­tu heik­ke­nee. Nyt vii­meis­tään pi­tää teh­dä jo­ta­kin luus­to­ter­vey­den hy­väk­si.

Jos ei tee mi­tään, 70-vuotiaana on jo usei­ta, il­man tapa­tur­maa syn­ty­nei­tä ni­ka­ma­mur­tu­mia. Näis­tä seu­raa ko­vat sel­kä­ki­vut jopa yh­dek­säk­si kuu­kau­dek­si, ryh­ti jää ku­ma­rak­si ja liik­ku­mi­nen on vai­ke­aa. 75-vuotiaana tu­lee kaa­tu­mi­nen, kos­ka li­has­voi­mat ja tasa­pai­no ovat hei­kot. Kaa­tu­mi­ses­ta seu­ran­nut lonk­ka­mur­tu­ma vie leik­kaus­hoi­toon, sai­raa­laan ja lop­pu­e­lä­mäk­si hoi­to­ko­tiin.

Luus­to­ter­vey­des­tään huo­leh­ti­val­la elä­män­laa­tu on pal­jon pa­rem­pi. Kun 30-vuotiaana liik­kuu riit­tä­väs­ti, käyt­tää mai­to­val­mis­tei­ta, pi­tää huol­ta D-vi­ta­mii­nin saan­nis­ta eikä tu­pa­koi, 45-vuotiaana luu­mas­sa ja li­has­kun­to ovat hy­vät, mie­li­ala ja työ­kyky koh­dal­laan. Jos tämä esi­merk­ki­hen­ki­lö liu­kas­tuu 52-vuotiaana, ran­ne ki­pey­tyy muu­ta­mak­si vii­kok­si ja pa­laa en­nal­leen. Edel­leen 70-vuotiaana toi­min­ta­kyky on hyvä, voi har­ras­taa mm. mat­kai­lua ja va­paa­eh­tois­työ­tä. 75-vuotiaana esi­merk­ki­hen­ki­löm­me käy ta­paa­mas­sa ikä­to­ve­ri­aan hoi­to­ko­dis­sa.

Maitovalmisteet ovat hyviä kalsiumin lähteitä

Kal­siu­mia saa mai­to­val­mis­teis­ta pal­jon ja hy­vin imey­ty­väs­sä

muo­dos­sa. Kol­me la­sil­lis­ta mai­toa tai pii­mää ja muu­ta­ma vii­pa­le juus­toa kat­taa jo riit­tä­vän päi­vit­täi­sen kal­sium­an­nok­sen.

Jos mai­to ei mais­tu juo­ma­na, sitä voi kaa­taa kah­viin, mys­liin ja puu­roon tai käyt­tää ruu­an­val­mis­tuk­ses­sa. Pe­rin­tei­siä mai­toi­sia ruo­kia ovat mm. ma­ka­ro­ni­laa­tik­ko ja kala­keit­to. Ha­pan­mai­to­val­mis­teet ku­ten jo­gurt­ti, vii­li ja rah­ka ovat oi­val­li­sia väli- ja ilta­pa­lo­ja.

KL

Läh­de:

206 syy­tä vä­lit­tää –kam­pan­jan tie­do­tus­ti­lai­suus loka­kuus­sa Hel­sin­gis­sä. Tut­ki­mus­joh­ta­ja Har­ri Sie­vä­sen ja lää­kä­ri Ari Rosenvallin esi­tyk­set.

Päi­vän kal­siu­min saa esi­mer­kik­si kah­des­ta la­sil­li­ses­ta mai­toa, jo­gur­tis­ta ja muu­ta­mas­ta juus­to­vii­pa­lees­ta. Kuva: Stu­dio Piquant/Ant­ti Hal­la­kor­pi