Maahanmuuttajista somalitaustaisten naisten D-vitamiinitila on erittäin huono tutkimuksen mukaan. Myös kurditaustaisten maahanmuuttajien D-vitamiinitilanne on huono.
Vuonna 2008 jopa lähes 90 prosentilla somalinaisista oli D-vitamiinin puutetta ja kahdeksalla prosentilla puute oli vakava. Bangladeshilaisilla maahanmuuttajanaisilla D-vitamiinin puutetta oli 70 prosentilla. Etnisillä suomalaisilla naisilla puute oli 47 prosentilla ja vakava puute kolmella prosentilla.
Somalinaisten luustoa kuvaavat muuttujat olivat merkitsevästi huonommat kuin bangladeshilaisilla ja suomalaisilla. Myös heidän osteoporoosiriskinsä on lisääntynyt.
Kuitenkaan somalinaisten D-vitamiininsaanti ei ollut vähäisempää kuin suomalaisten. Molempien ryhmien saanti oli noin 5 mikrogrammaa vuonna 2008. Tämän jälkeen elintarvikkeiden D-vitaminointi on lisääntynyt, joten tilanne on muuttunut. D-vitamiinin tarpeissa voi olla eroja etnisten ryhmien välillä.
Helsingin yliopiston kalsiumryhmä selvitti maahanmuuttajanaisten ja etnisten suomalaisnaisten D-vitamiinitilannetta pääkaupunkiseudulla vuonna 2008. Somalinaisia oli mukana 48, bangladeshilaisia 34 ja etnisiä suomalaisia naisia 61.
Laajassa Maamu-tutkimuksessa vuosina 2010 ja 2011 selvitettiin niin ikään maahanmuuttajien D-vitamiinitilaa. Puute oli yleistä kaikissa tutkituissa ryhmissä. Matalia D-vitamiinipitoisuuksia havaittiin lähes 90 prosentilla kurditaustaisilla, vajaalla 80 prosentilla somalitaustaisilla ja reilulla 30 prosentilla venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla.
Maamu-tutkimukseen osallistui 3000 maahanmuuttajaa.
Maahanmuuttajilla on todettu D-vitamiininpuutosta viime vuosina myös Tanskassa ja Norjassa. Isossa-Britanniassa asiaa on tutkittu jo 1960–70-luvuilla.
KL
Lähde:
Professori Christel Lamberg-Allardtin esitys ”D-vitamiinitutkimuksia maahanmuuttajanaisilla” Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Helsingissä lokakuussa.
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013