Tuore väitöstutkimus selvitti ateriarytmin merkitystä 16-vuotiaiden nuorten ylipainon ja lihavuuden selittäjänä. Säännöllinen viiden aterian rytmi osoittautui edulliseksi, ja aamiaisen poisjäänti haitalliseksi. Lisäksi havaittiin ateriarytmin muovaavan lihavuudelle altistavien perintötekijöiden vaikutusta nuorten painoindeksiin.
Väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva tutkimus osoitti, että kolmen aterian ja kahden välipalan rytmiin arkipäivisin liittyi pienentynyt ylipainon vaara sekä tytöillä että pojilla, kun vertailuluokkana oli ateriarytmi ilman aamiaista. Viiden aterian rytmi suojasi poikia myös vyötärölihavuudelta.
Viisi ateriaa syövillä ei perinnöllinen alttius lihomiselle ilmennyt suurempana painoindeksinä toisin kuin harvemmin aterioivilla. Tiheä ruokailurytmi tasoitti eron painoindeksissä lihomiselle perinnöllisesti alttiiden ja vähemmän alttiiden nuorten välillä.
Isän BMI ennustaa lihomista
Neljä osatutkimusta käsittävän työn kahdessa muussa tutkimuksessa tarkasteltiin tietoja vanhemmista ennen raskautta ja raskausajalta. Isän lihavuus ennen äidin raskausaikaa oli sekä tytöillä että pojilla ylipainon ja lihavuuden vaaratekijöinä samaa luokkaa kuin äidin raskautta edeltävä lihavuus.
Neljäs havainto oli, että äidin runsas painonnousu (aineiston ylin neljännes eli >7 kg) raskauden 20 ensimmäisen viikon aikana lisäsi nuoren ylipainon ja vyötärölihavuuden vaaraa merkittävästi, mutta kuitenkin vähemmän kuin äidin raskautta edeltävä lihavuus. Tuloksissa huomioitiin mm. äidin raskausajan terveys ja nuoren muut elintavat.
Väitöskirjatutkimus perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohorttiin, jota on seurattu raskausajalta lähtien 16 vuoden ikään asti. Tutkittavia oli osatutkimuksissa 4664–6637. Perintötekijöitä edusti kahdeksan painoindeksiin liittyvää geenimuunnosta (mm. FTO ja MC4R), joista laskettiin pistemäärä lihavuuden perinnölliselle alttiudelle. Nuorten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin tutkimuskäynnillä, muut tiedot oli kerätty kyselylomakkein.
Lasten lihavuus on nykyajan pandemia
Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti. Suomessa lapsuusiän ylipainon esiintyvyys on kolminkertaistunut 1970-luvulta. Koska painonkehitys on lukuisten ulkoisten ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos, liiallisen painonnousun ennaltaehkäisy edellyttää sekä varhaisten vaaratekijöiden tunnistamista että tietoa lihomiselta suojaavista tekijöistä sekä perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksista.
Väitöstyö tuotti uutta tietoa suomalaisten nuorten ylipainon ja lihavuuden vaaraan liittyvistä varhaisista tekijöistä sekä perimän ja ruokailutottumusten yhteisvaikutuksista kehon painoindeksiin. Selvittämättä on vielä se mekanismi, joka selittää ateriatiheyden ja painoindeksin käänteisen yhteyden.
Kirjoittaja:
FT Anne Jääskeläinen
Lähde:
Anne Jääskeläisen väitös 28.9.2013 Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella: ”Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants”
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013