Ruokavalion laatu saattaa ennustaa masennusriskiä keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä miehillä, tuore epidemiologian alaan kuuluva väitöstutkimus osoittaa.
Masentuneiden ruokavalio on usein laadultaan terveiden ruokavaliota heikompi ja yksipuolisempi. Tähän asti on ollut epäselvää, onko ruokavalion laadulla, ruoka-aineiden käytöllä ja ravintoaineiden saannilla yhteyttä riskiin sairastua masennukseen.
Millainen ruokavalio suojaksi?
Terveelliset ruokailutottumukset eli kasvisten, hedelmien, marjojen, täysjyväviljan, kanan, kalan ja vähärasvaisten juustojen syöminen olivat yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin ja pienentyneeseen masennusriskiin seurannan aikana. Vastaavasti epäterveellisemmän ruokavalion eli makkaroiden, lihavalmisteiden, sokeroitujen jälkiruokien, sokeripitoisten juomien, valmisruokien, vaalean vehnäleivän ja perunavalmisteiden syöminen oli yhteydessä masennusoireiden esiintyvyyteen.
Yksittäisistä ravintoaineista folaatin saanti näytti suojaavan masennukselta. Masennuksen riski oli yli kaksinkertainen niillä, joilla ruokavalion folaatin saanti oli vähäisintä verrattuna folaattia eniten saaviin. Folaatin lähteitä ovat kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyvävilja, liha ja maksa. Myös kahvin juominen oli yhteydessä alentuneeseen masennusriskiin.
Rasvaisesta kalasta saatavat omega-3-rasvahapot on yhdistetty vähäisempään masennusriskiin joissakin tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa yhteyttä ei havaittu.
Kolmivuotisen elämäntapaintervention aikana tutkittavien masennusoireet vähenivät riippumatta siitä, oliko tutkittava tehostettua ravitsemus- ja liikuntaohjausta saaneessa ryhmässä vai vertailuryhmässä, joka sai yleisempää tietoa ruokavaliosta ja liikunnasta. Masennusoireiden helpottuminen näytti liittyvän mm. painonlaskuun.
Aineisto kahdesta tutkimuksesta
Väitöskirjatutkimus perustui Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen (SVVT) seuranta-aineistoon, joka käynnistyi Kuopion alueella 1980-luvun alkupuolella. Tutkittavia miehiä oli mukana yli 2000 ja heitä seurattiin näihin päiviin asti. Ravinnon saantia arvioitiin ruokapäiväkirjojen ja ruokien frekvenssikyselyiden avulla. Tiedot vakavaan masennuksen sairastuneista saatiin hoitoilmoitusrekistereistä.
Kolmivuotisen elämäntapaintervention vaikutusta masennusoireisiin tutkittiin Suomalaisen Diabeteksen ehkäisytutkimuksen (DPS) aineistossa, jossa 140 keski-ikäistä miestä ja naista oli satunnaistettu interventio- ja vertailuryhmiin.
Ruokavalio tueksi masennuksen ehkäisyyn
Tutkimuksen tulokset tukevat oletusta, että terveellinen, monipuolinen ja runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio on pitkällä aikavälillä hyväksi myös mielelle. Masennuksen hoidon kehittämisen lisäksi tarvitaan keinoja masennuksen ehkäisyyn. Ruokavaliota ja muita elämäntapatekijöitä on hyödynnetty yhtenä vaihtoehtona vasta vähän.
Kirjoittaja:
Anu Ruusunen, FT, ravitsemusepidemiologi, Itä-Suomen yliopisto
Laillistettu ravitsemusterapeutti, Psykiatrian klinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala
Lähde:
Anu Ruususen väitös 13.9. Itä-Suomen yliopistossa ”Diet and depression – an epidemiological study”
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013