Rasvainen ruokavalio saattaa vaurioittaa suoliston limakalvoestettä

Suo­lis­ton lima­kal­vo es­tää suo­lis­to­mik­ro­bien ja mui­den hai­tal­lis­ten yh­dis­tei­den va­paan pää­syn ve­ren­kier­toon. Tätä kut­su­taan lima­kal­vo­es­teek­si, jon­ka häi­riö voi joh­taa suo­lis­to­mik­ro­bien pin­ta­ra­ken­tei­den ku­ten lipopolysakkaridien läpi­pää­syyn. Lipopolysakkaridit ovat erit­täin tu­leh­duk­sel­li­sia, ja nii­den ko­hon­neet pi­toi­suu­det ve­res­sä on yh­dis­tet­ty mo­niin tu­leh­dus­pe­räi­siin sai­rauk­siin.

Ai­van vii­me vuo­si­na lima­kal­vo­es­teen häi­riö on lii­tet­ty myös li­ha­vuu­teen. Tuo­re väi­tös­työ osoit­taa, että lima­kal­vo­es­teen lä­päi­se­vyys­häi­riö ei ehkä joh­du­kaan itse li­ha­vuu­des­ta, vaan sii­hen liit­ty­väs­tä ras­vai­ses­ta ruo­ka­va­li­os­ta.

Ta­val­li­sin li­ha­vuus­tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­ty eläin­mal­li on niin kut­sut­tu ra­vin­to­pe­räi­sen li­ha­vuu­den mal­li. Sii­nä hii­ret li­ho­vat, kun niil­le an­ne­taan run­saas­ti eläin­pe­räis­tä ras­vaa si­säl­tä­vää ruo­kaa. Näil­le hii­ril­le ke­hit­tyy run­saas­ti ih­mis­ten li­ha­vuu­teen liit­ty­viä häi­ri­öi­tä: mm. ko­hon­nut ve­ren­so­ke­ri, ras­va­mak­sa ja ras­va­ku­dok­sen tu­leh­dus.

Väi­tös­työs­sä ha­vait­tiin, että ra­vin­to­pe­räi­sen li­ha­vuu­den hii­ri­mal­lis­sa il­me­nee myös suo­lis­ton lima­kal­vo­es­teen lä­päi­se­vyys­häi­riö. Täs­sä mal­lis­sa ei pys­ty­tä erot­ta­maan li­ha­vuu­den ja ra­vin­non ras­van vai­ku­tuk­sia, sil­lä ne il­me­ne­vät yhtä­ai­kai­ses­ti. Sik­si tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tiin myös ge­neet­ti­sen li­ha­vuu­den hii­ri­mal­lia, jos­sa hii­ret li­ho­vat vähä­ras­vai­sel­la ruo­ka­va­li­ol­la. Sil­loin lima­kal­vo­es­teen häi­ri­öi­tä ei syn­ty­nyt. Muu­tok­set suo­lis­ton lima­kal­vo­es­tees­sä näyt­ti­vät siis joh­tu­van ni­men­o­maan ra­vin­non ras­vas­ta ei­vät­kä li­ha­vuu­des­ta.

Sappihappojen rakenne vaikuttaa 

Suo­lis­ton lima­kal­vo­es­teen häi­ri­öi­den syyk­si on ai­em­min esi­tet­ty muu­tok­sia suolistomikrobistossa. Väi­tös­tut­ki­mus osoit­ti, että syy voi löy­tyä myös suo­lis­ton si­säl­lön sap­pi­ha­pois­ta ja muu­tok­sis­ta nii­den ra­ken­teis­sa. Run­saas­ti ras­vaa syö­nei­den hiir­ten ulos­teen sap­pi­ha­pot oli­vat ra­ken­teel­taan ras­va­liu­koi­sem­pia kuin vähä­ras­vais­ta re­hua syö­neil­lä hii­ril­lä. Niil­lä hii­ril­lä, joil­la ulos­teen sap­pi­ha­pot oli­vat eri­tyi­sen ras­va­liu­koi­sia, myös suo­lis­ton lä­päi­se­vyys­häi­riö oli pa­hin.

Kun sap­pi­hap­po­jen vai­ku­tuk­sia tut­kit­tiin suo­lis­to­koe­pa­loil­la, eräs hy­vin ras­va­liu­koi­nen sap­pi­hap­po ai­heut­ti va­ka­van lä­päi­se­vyys­häi­ri­ön, kun taas vä­hi­ten ras­va­liu­koi­sel­la sap­pi­ha­pol­la oli jopa päin­vas­tai­nen vai­ku­tus. Ge­neet­ti­sen li­ha­vuu­den hii­ri­mal­lis­sa ei ta­pah­tu­nut muu­tok­sia sap­pi­hap­po­jen ras­va­liu­koi­suu­des­sa.

Väi­tös­työn tu­los­ten pe­rus­teel­la sap­pi­hap­po­jen ra­ken­teil­la voi olla mer­ki­tys­tä suo­lis­ton lima­kal­von hy­vin­voin­nin kan­nal­ta. Sap­pi­hap­po­jen ra­ken­tei­ta muok­kaa­vat suo­lis­to­mik­ro­bit. Ne ovat täl­lä het­kel­lä vilk­kaan tut­ki­muk­sen koh­tee­na, ja nii­den muu­tok­sia yh­dis­te­tään elin­tapa­sai­rauk­siin myös ih­mi­sil­lä. Jat­kos­sa tu­li­si sel­vit­tää, liit­ty­vät­kö mikrobiston muu­tok­set sap­pi­hap­po­jen ai­neen­vaih­dun­taan, ja ovat­ko sap­pi­ha­pot yksi se­lit­tä­vä te­ki­jä elintapasaurauksien syn­nys­sä.

Kir­joit­ta­ja:

FT Lot­ta Stenman, tut­ki­ja, DuPont Nutrition and Health, Active Nutrition

Läh­de:

Lot­ta Stenmanin väi­tös 28.6.2013, Hel­sin­gin yli­o­pis­to ”Dietary fat and bile acids in the pathogenesis of gut barrier dysfunction”

Ruo­ka­va­li­on ras­va voi vai­kut­taa suo­lis­ton läpäisyvyyteen. Ku­vas­sa Lot­ta Stenman väi­tös­ti­lai­suu­des­saan.