Suomalaiset käyttivät viime vuonna keskimäärin 177 litraa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa viljaa, 78 kiloa lihaa, 59 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia.
Maito ja kerma maistuivat
Maidon kulutus kääntyi hienoiseen nousuun, 0,4 litraa henkeä kohti vuodessa. Maitoa juotiin viime vuonna 130 litraa henkeä koti. Nousu tapahtui täys-, kevyt ja ykkösmaitojen kulutuksessa. Rasvattoman maidon kulutus väheni jo toisena vuonna peräkkäin, mutta lasku oli puolet pienempää kuin edellisvuonna.
Jogurtin kulutus on kasvanut pitkään. Nyt se kääntyi pieneen laskuun, noin kolme prosenttia. Jogurttia syötiin 22,6 litraa henkeä kohti viime vuonna. Myös piimän ja viilin kulutuksessa oli hienoista laskua.
Kermaa kului kahdeksan litraa henkeä kohti, mikä oli kuusi prosenttia runsaampaa kuin edellisenä vuonna. Nestemäisten maitotuotteiden kokonaiskulutus oli viime vuonna keskimäärin saman verran kuin vuonna 2011 eli 177 litraa henkeä kohti.
Juuston kulutus jatkoi kasvuaan
Juustoa syötiin 22 kiloa henkeä kohti, kilon verran edellisvuotta enemmän. Juuston kulutus on kasvanut pitkään ja viime vuosina voimakkaasti. Kulutuksen kasvusta osa johtuu rahkan ja raejuuston kulutuksen kasvusta. Nämä molemmat lasketaan mukaan juuston kulutuslukuun.
Myös voin kulutus kasvoi edellisvuoden tapaan, mutta maltillisemmin. Nyt kasvua oli 200 grammaa henkeä kohti vuodessa. Rasvaseosten kulutus pysyi viime vuoden lukemissa. Margariinien kulutustietoja ei viime vuodelta ole saatavilla.
Hedelmien kulutus kasvoi hieman
Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi edellisvuodesta vajaalla prosentilla. Hedelmiä syötiin keskimäärin 51,5 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmien osuus oli viime vuosien tapaan noin 13 kiloa ja muiden hedelmien 38 kiloa. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin hieman alle 8 kiloa. Marjojen kulutuksesta ei ole käytettävissä tilastoitua tietoa.
Tuoreiden vihannesten kulutus oli viime vuonna runsaat 57 kiloa. Se on lähellä muutaman viime vuoden keskiarvoa.
Liha maistuu aiempien vuosien tavoin
Lihan kulutus pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla kasvettuaan sitä ennen kahden vuoden ajan. Viime vuonna kulutus oli henkeä kohti keskimäärin 77,5 kiloa. Mukaan lasketaan riista ja syötävät sisäelimet.
Lihalajien välillä tapahtui muutoksia. Siipikarjan ja naudanlihan kulutus kasvoivat ja porsaanlihan kulutus laski. Lampaan-, hevosen- ja poronlihan kulutus on kukin alle kilon henkeä kohti vuodessa.
Kananmunia kului viime vuonna 10,6 kiloa henkeä kohti. Kulutus kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta.
Kalan kulutuksesta ei ole viime vuoden lukuja saatavilla. Vuonna 2011 kalaa syötiin runsas 15 kiloa henkeä kohti.
Vehnän ja ohran kulutuksessa kasvua
Viljan kokonaiskulutuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Viljaa käytettiin viime vuonna kaikkiaan 79 kiloa henkeä kohti.
Viljalajien kesken tapahtui pieniä muutoksia. Vehnän kulutus nousi reilun kilon edellisvuodesta ja palautui takaisin vuoden 2010 tasolle. Ohran kulutus kasvoi vajaa puoli kiloa, kun taas kauran ja rukiin kulutus pieneni noin puoli kiloa. Riisin kulutus laski reilun prosentin edellisvuodesta.
Ravintotase joka vuosi
Ravintotase on yhteenveto tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta ja kulutuksesta. Sen perusteella lasketaan kulutusmäärät henkeä kohti vuodessa ja vuorokaudessa. Ravintotaseeseen kuuluu 11 ruoka-aineryhmää sekä alkoholijuomat. Nämä luvut ovat ennakkotietoja vuoden 2012 kulutuksesta.
Taseessa lasketaan kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Tästä osa on ruokakäyttöä, jonka perusteella elintarvikkeiden kulutusluvut lasketaan. Tiettyjen elintarvikkeiden kuten vihannesten kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta.
Ravintotase lasketaan YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n jaottelun mukaisesti. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
KL
Lähde:
Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Ravintotase 2012 (ennakko).
Ravitsemuskatsaus 2-2013Mitä suomalaiset syövät?10.12.2013