Yli puolet Mikkelin ammattikorkeakoulun kampuksen opiskelijoista tankkaa lautaselleen energialisäkettä ja pääruokaa kasvisten kustannuksella. Suositusten mukainen lautasmalli ei toteudu myöskään kokojyväleivän kohdalla.
Mikkelin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat tekivät opinnäytetöitä opiskelijoiden ruoka- ja terveystottumuksista vuosina 2009–2011. Tutkimuksen kohteena olivat Mikkelin ammattikorkeakoulun noin 2000 suomenkielistä nuorisoasteen opiskelijaa, joista hieman yli puolet oli naisia. Tutkimusaineistot kerättiin käyttäen sähköistä kyselyä, opiskelijan lounasaterian valokuvausta ja haastatteluja.
Naisopiskelijat valitsevat kasviksia useammin kuin miesopiskelijat
Paukkusen ja Pekosen (2009) terveystottumuskyselyyn vastasi 542 opiskelijaa, joista 75 % oli naisia. Vastanneista kolmannes oli fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmista. Valtakunnallisiin korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksiin verrattuna Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat näyttävät syövän terveellisemmin, mikä saattaa johtua vastaajien naisvaltaisuudesta ja koulutusaloista.
Kyselyn tulosten perusteella naisopiskelijat söivät miesopiskelijoita terveellisemmin. Naiset käyttivät muun muassa miehiä useammin hedelmiä, marjoja sekä tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia. Samanlainen sukupuolten välinen ero ruoan käytössä ilmenee muissakin ravitsemustutkimuksissa.
Alkoholin käytön useudessa ei miesten ja naisten välillä ollut huomattavia eroja. Yleisimmin alkoholia nautittiin 2 – 3 kertaa kuukaudessa. Sen sijaan miesten ja naisten välillä oli selvä ero annosten lukumäärissä. Naisista kolmannes nautti tavallisimmin 1–2 annosta ja toinen kolmannes 5–6 annosta kerrallaan. Miehistä viidennes nautti tavallisimmin 7 – 9 annosta ja kolmannes 10 annosta tai enemmän kerrallaan.
Lounas syödään opiskelijaravintolassa
Halosen kyselytutkimuksen (2011) mukaan valtaosa, 81 prosenttia pääkampuksen opiskelijoista (N=317) nautti päivittäisen lounaansa opiskelijaravintolassa. Alueella on sen lisäksi muita Kela-tuettuja ruokailupaikkoja ja kolme kahvilaa.
Suurin syy siihen, että opiskelija ei ruokaillut kampuksella, oli opetukseton päivä. Jonkin verran ruokailemattomuuteen ja ravintolan valintaan vaikuttivat ruuhkat, joita etenkin opiskelijaravintolassa oli kiireisimpään lounasaikaan.
Lounasta ei juurikaan korvattu kahvilatuotteilla. Lounaan syöntipaikan valintaan vaikutti ensisijaisesti lounaan hinta, ravintolan sijainti sekä se, että opiskelutoverit menivät myös samaan ravintolaan lounaalle. Välipalan ja lounaan opiskelijat nauttivat lähes poikkeuksetta opiskelutovereidensa seurassa.
Ruoan valinnassa tärkeitä seikkoja olivat kyselyn mukaan hinta, ulkonäkö sekä aiempi hyvä kokemus ruokatarjonnasta. Välipalaksi nautittiin useimmiten kahvia tai teetä sekä sämpylää tai patonkia.
Lautasmalli aina ei toteudu
Hasasen (2009) kyselyn (N=38) mukaan pääkampuksen opiskelijat olivat tyytyväisiä opiskelijaravintolan ruoan laatuun. Suurin osa vastaajista piti ruoan makua melko hyvänä ja suolaisuutta sekä mausteisuutta sopivana.
Hasanen myös valokuvasi ateriakokonaisuuksia. Niistä yli puolet (55 %) sisälsi vähän salaattia ja lähes kolme neljästa (71 %) runsaasti energialisäkettä sekä lämmintä pääruokaa verrattuna ravitsemussuositusten lautasmalliin. Maito tai piimä sisältyi hieman yli puoleen (57 %), mutta kuitupitoinen tumma leipä vain 44 prosenttiin kuvatuista ateriakokonaisuuksista. Ammattikorkeakouluopiskelijat eivät siis koosta lounasaterioitansa lautasmallin mukaisesti, vaan keskittyvät ”tankkaamaan” mahdollisimman täyttävän aterian.
Ravitsemuskampanjalla huomio ruokavalintoihin
Heinosen ja Leskisen (2010) haastattelemista opiskelijaravintolan työntekijöistä suurin osa ei kokenut itseään ravitsemuskasvattajaksi. Henkilökunnan mielestä ravitsemuskasvatus opiskelijaravintolassa on sitä, että tarjotaan terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia lounasvaihtoehtoja. Ruokapalveluhenkilökunta ei pitänyt itseään ravitsemuskasvattajana siksi, että he eivät kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan ravintolan tarjontaan. Esimiehet päättävät ravintolan ruokatarjonnasta.
Ruokapalveluhenkilökunta ei myöskään suoranaisesti neuvonut tai opastanut opiskelijoita. Heidän mielestään korkeakouluopiskelijat ovat täysi-ikäisiä, itsestään vastaavia nuoria aikuisia, joilla tieto ravitsemuksesta pitäisi jo olla hallussa.
Opinnäytetyön tehneet opiskelijat esittivät, että ravitsemuskampanjalla voisi lisätä opiskelijoiden mielenkiintoa omia ruokatottumuksiaan kohtaan ja tietoisuutta opiskelupäivän aikaisen ruokailun merkityksestä hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Kirjoittajat:
- ETL Riitta Tuikkanen, yliopettaja, MAMK
- MMM Eliisa Kotro, lehtori, MAMK
Lähteet:
- Paukkunen Sari ja Pekonen Salla. 2009. Terveystottumuskysely Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
- Halonen Hanne. 2011. Tutkimus Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksen opiskelijoiden opiskelupäivien aikaisesta ruokailusta.
- Hasanen Anna-Kaisa. 2009. Selvitys Mikkelin ammattikorkeakouluopiskelijoiden lounasruokailusta opiskelijaravintola Kasarminassa.
- Heinonen Suvi ja Leskinen Outi. 2010. Ravitsemuskasvatus ammattikorkeakouluravintolassa – ruokapalveluhenkilökunnan rooli.