Suomalainen asiantuntemus tukee ruokaturvaa kehitysmaissa

Maa- ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kus MTT osal­lis­tuu ruo­ka­tur­van ke­hit­tä­mi­seen Af­ri­kas­sa ja Ete­lä-Ame­ri­kas­sa. Kak­si han­ket­ta on käyn­nis­sä ja uu­sia val­mis­tel­laan. Li­säk­si MTT on suun­ni­tel­lut Ulko­mi­nis­te­ri­ön toi­mek­si­an­nos­ta laa­jaa ruo­ka­tur­van ke­hit­tä­mis­oh­jel­maa Itä- ja Län­si-Af­rik­kaan.

Kenian rehu-maitoketjussa terveysriskejä

MTT aloit­ti vuon­na 2010 Ke­ni­as­sa Nairobin yli­o­pis­ton  kan­san­ter­veys­tie­teen lai­tok­sen kans­sa kol­me vuot­ta kes­tä­vän hank­keen, jon­ka ta­voit­tee­na on vah­vis­taa tut­ki­mus­o­saa­mis­ta rehu-mai­to­ket­jun tur­val­li­suu­den pa­ran­ta­mi­sek­si. Yh­teis­työ­kump­pa­ni Suo­mes­sa on Elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­vi­ras­to EVIRA.

Hank­keen taus­tal­la ovat rehu-mai­to­ket­juun liit­ty­vät mah­dol­li­set ter­veys­ris­kit : mai­don anti­bi­oot­ti­jää­mät ja home­tok­sii­nit, joi­ta on ta­vat­tu eläin­ten re­huis­sa, ruo­ka­mais­sis­sa ja mai­dos­sa.

Ke­ni­as­sa mai­to ja mais­si ovat kes­kei­siä ra­vin­to­ai­nei­ta. Pää­osa mai­dos­ta ja mais­sis­ta tuo­te­taan pien­ti­loil­la ja yli 80 % mai­dos­ta mark­ki­noi­daan suo­raan ku­lut­ta­jil­le il­man mei­je­ri­kä­sit­te­lyä.

Re­hu­jen ja mai­don laa­dun­val­von­ta on hei­kos­ti or­ga­ni­soi­tu laa­tu­stan­dar­deis­ta huo­li­mat­ta. Myös­kään anti­bi­oot­tien käyt­töä leh­mien lää­kin­näs­sä  ei val­vo­ta riit­tä­väs­ti. Anti­bi­oot­ti­jää­mien ja aflatoksiinin esiin­ty­mi­nen mai­dos­sa on si­ten yleis­tä. Re­huis­ta ja mais­sis­ta on löy­det­ty suu­ria home­tok­sii­nien pi­toi­suuk­sia ja koti­e­läin­ten ja ih­mis­ten al­tis­tus näil­le myr­kyil­le on jat­ku­vaa.

Il­mas­ton­muu­tok­sen ar­vel­laan pa­hen­ta­van ti­lan­net­ta.  Mai­don pas­tö­roin­ti tai keit­tä­mi­nen inaktivoivat anti­bi­oo­tit ja tok­sii­nit vain osit­tain.  Akuut­ti ruo­ka­pe­räi­nen aflatoksiini-myr­ky­tys on ai­heut­ta­nut Ke­ni­as­sa sa­to­ja kuo­le­man­ta­pauk­sia 2000-lu­vul­la.

Hank­keen ta­voit­tee­na on pe­rus­taa Nairobin yli­o­pis­toon nyky­ai­kai­nen tut­ki­mus- ja val­von­ta­la­bo­ra­to­rio  mykotoksiinien ja anti­bi­oot­ti­jää­mien tut­ki­mis­ta ja seu­ran­taa var­ten sekä kou­lut­taa la­bo­ra­to­ri­os­sa tar­vit­ta­va hen­ki­lö­kun­ta. Hank­kees­sa sel­vi­te­tään ky­seis­ten vie­ras­ai­nei­den esiin­ty­mis­tä Ke­ni­an rehu-mai­to­ket­jus­sa ja ar­vi­oi­daan niis­tä ai­heu­tu­vat ter­veys­ris­kit.  Pe­rus­kar­toi­tus teh­dään n. 540 koti­ta­lou­des­sa /maa­ti­lal­la kah­del­la alu­eel­la, jois­sa aflatoksiinimyrkytyksiä on esiin­ty­nyt. Sa­mal­la laa­di­taan stra­te­gi­oi­ta home­tok­sii­ni­ris­kien vä­hen­tä­mi­sek­si.

Andien ja Amazonian väestön ravitsemustilaa kohennetaan

MTT ja Pe­run maa­ta­lous­yli­o­pis­to La Molina aloit­ti­vat vuon­na 2010 kol­me vuot­ta kes­tä­vän kou­lu­tus- ja tut­ki­mus­hank­keen. Sen ta­voit­tee­na on pa­ran­taa La Molinan tut­ki­joi­den ja opet­ta­jien tai­to­ja sel­vit­tää An­dien ja Amazonian alu­ei­den alku­pe­räis­ten ra­vin­to­kas­vien omi­nai­suuk­sia ja käyt­töä Pe­run vä­es­tön ra­vit­se­muk­sen ja ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä. Hank­kees­sa kou­lu­te­taan La Molinan opet­ta­jia ja tut­ki­joi­ta, han­ki­taan lai­tok­seen uu­sia tut­ki­mus­lait­tei­ta, tut­ki­taan kas­vien bio­ak­tii­vi­sia yh­dis­tei­tä ja teh­dään tuo­te­ke­hi­tys­tä Pe­run elin­tar­vi­ke­y­ri­tys­ten kans­sa.

An­dien ja Amazonian alu­ei­den vä­es­tön pe­rin­tei­nen ruo­ka­va­lio koos­tuu pää­a­si­as­sa juu­rek­sis­ta, he­del­mis­tä ja vil­ja­kas­veis­ta, kun taas eläin­val­ku­ai­sen ja ras­vo­jen käyt­tö on niuk­kaa. Ny­ky­ään pai­kal­li­sen vä­es­tön ruo­ka­va­lio on hy­vin län­si­mai­nen ja alku­pe­räis­ten ra­vin­to­kas­vien vil­je­ly ja käyt­tö on vä­hen­ty­nyt.

Pe­ru­na, to­maat­ti ja eri­lai­set pa­vut ovat pe­räi­sin Pe­run An­dien alu­eel­ta, mut­ta An­deil­la vil­jel­lään myös mo­nia mui­ta vil­ja­kas­ve­ja, ku­ten ki­nu­aa, kaniwaa ja kiwichaa. Näi­den alku­pe­räis­kas­vien ra­vin­to­arvo on kor­kea ja niis­sä on run­saas­ti vi­ta­mii­ne­ja ja fla­vo­noi­de­ja, joil­la on mo­nia po­ten­ti­aa­li­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia. Ne ei­vät si­säl­lä glu­tee­nia ja so­pi­vat si­ten myös ke­li­aa­ki­koil­le.

Ete­lä-Ame­ri­kan ja eri­tyi­ses­ti An­dien alu­een vä­es­tös­tä suu­ri osa asuu erit­täin köy­his­sä olo­suh­teis­sa ja ra­vit­se­muk­seen liit­ty­vät puu­tos­ti­lat, ku­ten pro­te­ii­ni-ener­gia-ali­ra­vit­se­mus, rau­dan­puu­tos­a­ne­mia, struu­ma ja A-vi­ta­mii­nin puu­tos­tila ovat ylei­siä ra­vit­se­muk­sel­li­sia on­gel­mia.

Myös lap­si­kuol­lei­suus on näis­sä mais­sa yleis­tä, kos­ka las­ten ra­vit­se­mus­tila on huo­no. Jopa 40 % alle vii­si­vuo­ti­ais­ta maa­seu­dun lap­sis­ta kär­sii ali­ra­vit­se­muk­ses­ta.

Li­säk­si nyky­ajan kroo­ni­set kan­san­tau­dit, ku­ten li­ha­vuus, kak­kos­tyy­pin di­a­be­tes ja sy­dän­tau­dit ovat li­sään­ty­neet. Näi­den tau­tien esiin­ty­vyy­den kas­vu joh­tuu osit­tain ruo­ka­va­li­os­sa ta­pah­tu­neis­ta muu­tok­sis­ta.

Vii­me vuo­si­na alku­pe­räi­set ra­vin­to­kas­vit on kui­ten­kin löy­det­ty uu­del­leen ja nii­den ase­ma ja ar­vos­tus ovat muut­tu­mas­sa po­ten­ti­aa­lis­ten ter­veys­vai­ku­tus­ten vuok­si. Myös kan­sal­li­set ja kan­sain­vä­li­set elin­tar­vi­ke­y­ri­tyk­set ovat kiin­nos­tu­neet alku­pe­räis­kas­vien käy­tös­tä ter­veys­vai­kut­teis­ten elin­tar­vik­kei­den raa­ka-ai­nei­na.

Ruokaturvaohjelma Itä-ja Länsi-Afrikkaan

Ruo­ka­tur­va­oh­jel­man ta­voit­tee­na on edis­tää ruo­an­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä ja ruo­an saa­ta­vuut­ta ja tur­val­li­suut­ta sekä vä­es­tön ra­vit­se­mus­ti­laa tut­ki­muk­sen ja kou­lu­tuk­sen avul­la. Koh­de­mai­ta ovat Be­nin, Gha­na, Ka­me­run, Ke­nia, Mali, Se­ne­gal ja Ugan­da.

Oh­jel­mas­sa tut­ki­taan ja ke­hi­te­tään ruo­ka­tur­vaan vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä, ku­ten kar­jan­ja­los­tus­ta, il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia pien­vil­je­li­jöi­den toi­meen­tu­loon, mi­ten ruo­ka­va­li­o­ta voi­daan moni­puo­lis­taa ja home­tok­sii­nien ter­veys­ris­ke­jä vä­hen­tää sekä IT-tek­no­lo­gi­an käyt­töä elin­tar­vik­kei­den ja nii­den raa­ka-ai­nei­den  mark­ki­noin­nis­sa.

Oh­jel­ma to­teu­te­taan Af­ri­kas­sa nel­jän kan­sain­vä­li­sen tut­ki­mus­lai­tok­sen (Bioversity International, ICRAF, IFPRI, ILRI) ja pai­kal­lis­ten yli­o­pis­to­jen ja tut­ki­mus­lai­tos­ten avus­tuk­sel­la. Suo­ma­lais­ta asi­an­tun­te­mus­ta an­ta­vat Hel­sin­gin yli­o­pis­to, Hä­meen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu ja MTT, joka myös koor­di­noi oh­jel­man. Vuon­na 2011 aloi­tet­tu oh­jel­ma kes­tää vuo­den 2015 lop­puun asti.

Kir­joit­ta­ja:
Pro­fes­so­ri Han­nu Kor­ho­nen
MTT Bio­tek­niik­ka ja elin­tar­vi­ke­tut­ki­mus

Kir­joit­ta­ja on Ke­ni­an ja Pe­run hank­keen koor­di­naat­to­ri ja ruo­ka­tur­va­oh­jel­man joh­ta­ja.

Suo­mi on li­sän­nyt maa­seu­dun ke­hit­tä­mi­seen, maa­ta­lou­den tu­ke­mi­seen ja ruo­ka­tur­van edis­tä­mi­seen suun­nat­tua ke­hi­tys­apua huo­mat­ta­vas­ti vuo­des­ta 2006 läh­tien. Vuon­na 2010 maa­ta­lous­sek­to­ril­le ja­et­tu ke­hi­tys­apu oli n. 80 mil­joo­naa eu­roa eli n. 10 % koko ke­hi­tys­avun mää­räs­tä.

Läh­de: Maa­ta­lou­den ja ruo­ka­tur­van ke­hi­tys­po­liit­ti­nen lin­jaus, Ulko­a­si­ain­mi­nis­te­riö 2010