Uusia näkökulmia lihavuusepidemiaan

The Lancet, lää­ke­tie­teen yk­kös­leh­ti maa­il­mas­sa, aloit­ti elo­kuus­sa 2011 li­ha­vuut­ta kä­sit­te­le­vän kir­joi­tus­ten sar­jan. En­sim­mäi­nen osio ku­vaa li­ha­vuus­e­pi­de­mi­an laa­juut­ta ja se­lit­tää li­ha­vuu­den yleis­ty­mi­sen syi­tä sekä mai­den vä­li­siä val­ta­via ero­ja.

Sar­jan kim­mok­kee­na lie­nee ol­lut se, että ei-tart­tu­vat tau­dit oli­vat ensi ker­ran Yh­dis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien (YK) yleis­ko­kouk­sen asia­lis­tal­la tänä syk­sy­nä. Mo­nis­sa mais­sa on hy­viä esi­merk­ke­jä sii­tä, mi­ten tart­tu­via tau­te­ja, vam­mau­tu­mi­sia ja ter­vey­den ris­ki­te­ki­jöi­tä, ku­ten tu­pa­koin­tia, ko­hon­nut­ta ko­les­te­ro­lia ja ve­ren­pai­net­ta, on saa­tu vä­hen­net­tyä. Mi­kään val­tio ei kui­ten­kaan vie­lä ole li­ha­vuu­den ja tyy­pin 2 di­a­be­tek­sen eh­käi­sys­sä saa­vut­ta­nut vas­taa­via tu­lok­sia. Nämä kak­si tau­tia ovat ko­vem­pia haas­tei­ta kuin ai­em­mat.

Vain hallitusten toimin tuloksia

Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO jul­kai­si jo vuon­na 2004 maa­il­man­laa­jui­sen ruo­ka­va­lio-, lii­kun­ta- ja ter­veys­stra­te­gi­an, jos­sa tar­jo­taan oh­jei­ta yh­teis­kun­nan toi­miin. Hal­li­tuk­set ovat kui­ten­kin ol­leet hi­tai­ta to­teut­ta­maan nii­tä. Il­man hal­li­tus­ten si­tou­tu­mis­ta li­ha­vuus­e­pi­de­mi­aa ei saa­da tu­kah­du­tet­tua.

Li­ha­vuus joh­tuu pit­käl­ti li­ha­vuut­ta suo­si­vas­ta ym­pä­ris­tös­tä, sik­si ensi­si­jais­ta oli­si muut­taa ym­pä­ris­töä.

Mo­nis­sa kor­ke­an elin­ta­son mais­sa ener­gi­an saan­nin ja ku­lu­tuk­sen tasa­pai­no hei­lah­ti li­ho­mis­ta suo­si­vaan suun­taan 1960–70-lu­vuil­la. Li­ha­vuus­e­pi­de­mia yleis­tyi niis­sä 1970–80-lu­vuil­la, ja vä­hän myö­hem­min köy­hem­mis­sä mais­sa. Vuon­na 2008 ar­vi­ol­ta 1,46 mil­jar­dil­la ai­kui­sel­la pai­no­in­dek­si ylit­ti ar­von 25. Li­ha­via ai­kui­sia, joi­den pai­no­in­dek­si ylit­ti ar­von 30, oli 502 mil­joo­naa. Li­säk­si 170 mil­joo­naa alle 18-vuotiasta las­ta voi­tiin luo­ki­tel­la yli­pai­noi­sek­si tai li­ha­vak­si.

Ruo­an laa­tu ja ruo­an ja­kau­tu­mi­nen liit­ty­vät sekä li­ha­vuu­teen että ali­ra­vit­se­muk­seen. Näi­tä kum­paa­kin vas­taan pi­tää tais­tel­la usein yhtä ai­kaa. Jos lap­se­na on ali­ra­vit­tu ja li­hoo ai­kui­se­na, li­ha­vuu­den hai­tat kak­sin­ker­tais­tu­vat ver­rat­tu­na sii­hen, että lap­se­na ruo­kaa on riit­tä­väs­ti.

Uusi laskelma laihtumisvauhdista

En­nen sa­not­tiin, että laih­tu­ak­seen puo­li ki­loa vii­kos­sa pi­tää syö­dä päi­vit­täin 2 MJ (500 kcal) vä­hem­män. Uu­den ma­te­maat­ti­sen mal­lin mu­kaan keskivertolihava laih­tuu jo­kais­ta päi­vit­täin vä­hen­net­tyä 100 kilo­jou­lea koh­den yh­den ki­lon. Puo­let laih­tu­mis­tu­lok­ses­ta saa­vu­te­taan vuo­den ja 95 % kol­men vuo­den ku­lu­es­sa. Lop­pu­tu­lok­seen vai­kut­taa, pal­jon­ko ener­gi­an­saan­ti vä­he­nee py­sy­väs­ti.

Uusi las­ku­ta­pa ot­taa huo­mi­oon kak­si asi­aa. Jo 30 kilo­jou­len päi­vit­täi­nen ener­gi­an va­jaus laih­dut­taa, mut­ta saa­vu­te­tun pai­non yllä­pi­tä­mi­seen tar­vi­taan joka päi­vä 900 kilo­jou­len ver­ran vä­hem­män ener­gi­aa kuin en­nen. Tämä tosi­asia te­kee li­ha­vuus­e­pi­de­mi­an nu­jer­ta­mi­ses­ta vai­ke­an. TL

Läh­teet:

• Swinburn BA, Sacks G, Hall KD, McPherson K, Finegood DT, Moodie ML, Gortmaker SL: The global obesity pandemic: shaped by global drivers and local environments. The Lancet 2011;378:804–14.
• Hall KD, Sacks G, Chandramohan D, Chow CC, Wang YC, Gortmaker SL, Swinburn BA: Quantification of the effect of energy imbalance on bodyweight. Lancet 2011; 378: 826–37