Lasten kasvun seuranta tarkentuu

Suo­ma­lais­ten las­ten uu­dis­te­tut kas­vu­käy­rät jul­kis­tet­tiin loka­kuus­sa. Pe­rin­tei­set pi­tuus- ja pai­no­käy­rät sai­vat sa­mal­la rin­nal­leen myös ai­kuis­vä­es­tön pai­non seu­ran­nas­ta tu­tut pai­no­in­dek­sit.

Sa­man­ai­kai­ses­ti las­ten kas­vu­käy­rien kans­sa on uu­dis­tet­tu myös las­ten pään­ym­pä­rys­mit­taa kos­ke­vat tau­lu­kot sekä laa­dit­tu lap­sen syn­ty­mä­koon ar­vi­oin­tiin tar­vit­ta­via työ­ka­lu­ja. Uu­dis­tus­työs­tä on vas­tan­nut Itä-Suo­men yli­o­pis­ton tut­ki­ja­ryh­mä pro­fes­so­ri Leo Dunkelin joh­dol­la.

Las­ten kas­vun seu­ran­nan odo­te­taan tar­ken­tu­van uu­dis­tet­tu­jen seu­ran­ta­työ­ka­lu­jen myö­tä. Ter­vey­den­huol­los­sa uu­sia kas­vu­seu­ran­ta­tie­to­ja pääs­tään hyö­dyn­tä­mään sitä mu­kaa, kun kun­nat päi­vit­tä­vät omia po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­mi­ään uu­sit­tu­jen tie­to­jen osal­ta.

Nykylapset entistä pitempiä

Lää­ke­tie­teen li­sen­si­aat­ti, tut­ki­ja Ant­ti Saa­ri Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­ta to­te­aa, että kas­vu­käy­rien uu­dis­tus­työl­le oli sel­keä tar­ve, sil­lä ai­kai­sem­mat pi­tuus- ja pai­no­tau­lu­kot pe­rus­tui­vat vuo­si­na 1954-1972 syn­ty­nei­den las­ten tie­toi­hin.

– Nyky­lap­set kas­va­vat kui­ten­kin ai­em­paa pi­tem­mik­si, ja myös mur­ros­i­kään liit­ty­vän kas­vu­py­räh­dyk­sen tie­de­tään ai­kais­tu­neen. Lap­sis­ta kas­vaa pi­tem­piä ai­kui­sia, min­kä on aja­tel­tu joh­tu­van sii­tä, että sai­ras­ta­vuus on vä­hen­ty­nyt ja ra­vit­se­mus pa­ran­tu­nut, Saa­ri ku­vai­lee.

Kasvua arvioidaan suhteessa ikätovereihin

Neu­vo­lois­sa ja kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa käy­tet­tä­vien, pi­tuu­teen ja pai­noon pe­rus­tu­vien kas­vu­käy­rien avul­la ar­vi­oi­daan las­ten kas­vua suh­tees­sa ikä­to­ve­rei­hin. Ta­voit­tee­na on seu­loa ne lap­set, jot­ka ovat mui­hin sa­man­i­käi­siin ver­rat­tu­na poik­keuk­sel­li­sen pit­kiä tai ly­hyi­tä. Oi­kein koh­dis­tet­tu­jen jat­ko­tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la pys­ty­tään löy­tä­mään mah­dol­li­set kas­vuun vai­kut­ta­vat sai­rau­det.

Saa­ren mu­kaan van­hen­tu­neet kas­vu­käy­rät ovat joh­ta­neet vir­he­tul­kin­toi­hin.

– Kos­ka lap­set kas­va­vat nyt ai­em­paa pi­tem­mik­si, van­hen­tu­neil­la käy­ril­lä luo­ki­tel­laan lii­kaa lap­sia yli­mit­tai­sik­si. Toi­saal­ta osa ali­mit­tai­sis­ta lap­sis­ta tu­lee vir­heel­li­ses­ti luo­ki­tel­luk­si nor­maa­li­pi­tui­sik­si, hän sel­ven­tää.

Saa­ren mu­kaan myös rei­lun vuo­den ikäi­siä, eten­kin rin­ta­ruo­kit­tu­ja lap­sia luo­ki­tel­laan van­hoil­la käy­ril­lä koh­tuut­to­man pal­jon ali­pai­noi­sik­si, ja van­hem­pia on saa­tet­tu neu­voa lii­an her­käs­ti an­ta­maan enem­män tai energiatiheämpää ruo­kaa lap­sel­le.

– Nyky­lap­set kas­va­vat enem­män pi­tuut­ta suh­tees­sa pai­noon, ja eten­kin rin­ta­ruo­ki­tut lap­set kas­va­vat mui­ta lai­hem­pi­na. Uu­det käy­rät huo­mi­oi­vat tä­män, Saa­ri ker­too.

Aineistona espoolaislasten kasvutiedot

Kas­vu­käy­rien uu­dis­tus­työs­sä käy­tet­tiin ai­neis­to­na Es­poon pe­rus­ter­vey­den­huol­los­ta ke­rät­tyä las­ten kas­vu­ai­neis­toa. Ai­neis­to kat­taa vuo­si­na 1983-2008 Es­poos­sa syn­ty­nei­den las­ten kas­vu­tie­dot, ja se si­säl­tää kaik­ki­aan noin 750 000 mit­taus­tu­los­ta.

Saa­ren mu­kaan Es­poo edus­taa vä­es­tö­pe­ri­mäl­tään hy­vin koko Suo­men vä­es­töä, sil­lä kau­pun­ki on ol­lut 1950-lu­vul­ta läh­tien muut­to­voit­toi­nen, ja sin­ne on muu­tet­tu kaik­ki­al­ta Suo­mes­ta.

Uu­dis­te­tut pi­tuus- ja pai­no­käy­rät on laa­dit­tu ai­kai­sem­paan ta­paan koko kas­vu­kau­den ajal­le. Ne ulot­tu­vat ty­töil­lä syn­ty­mä­het­kes­tä 19. ikä­vuo­teen ja po­jil­la 20. ikä­vuo­teen saak­ka.

Painoindeksi käyttöön yli 2-vuotiailla

Pi­tuu­teen ja pi­tuus-pai­noon pe­rus­tu­va kas­vun seu­ran­ta säi­lyy edel­leen ensi­si­jai­se­na me­ne­tel­mä­nä 0-2 –vuotiailla lap­sil­la. Sen si­jaan yli 2-vuotiaiden kas­vua on alet­tu uu­dis­tuk­sen myö­tä seu­ra­ta myös ai­kuis­vä­es­tös­sä jo pit­kään käy­te­tyn pai­no­in­dek­sin avul­la.

– Pai­no­in­dek­sin käy­tös­tä las­ten kas­vun seu­ran­nas­sa on pal­jon tut­ki­muk­sel­lis­ta tie­toa. Se mit­taa hy­vin lap­sen lii­al­lis­ta pai­noa. Kun lap­si ker­ryt­tää eli­mis­töön­sä lii­kaa ras­vaa, myös pai­no­in­dek­si läh­tee nou­suun. Nämä kor­re­loi­vat hy­vin, Saa­ri ker­too.

Muu­al­la maa­il­mas­sa pai­no­in­dek­si on lä­hes yk­sin­o­maan käy­tös­sä ole­va me­ne­tel­mä las­ten kas­vun seu­ran­nas­sa. Myös sik­si sen käyt­töön­otto oli Saa­ren mu­kaan pe­rus­tel­tua Suo­mes­sa­kin, jot­ta uu­sien kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­mus­tie­to­jen hyö­dyn­tä­mi­nen te­hos­tuu.

Lasten painoindeksi vaatii muuntokertoimen

Pai­no­in­dek­si las­ke­taan lap­sil­le sa­mal­la ta­val­la kuin ai­kui­sil­le eli ja­ka­mal­la pai­no (kg) pi­tuu­den ne­li­öl­lä (m2). Kos­ka lap­sen ke­hon koos­tu­mus vaih­te­lee eri ikä­vai­heis­sa, lap­suus­i­äs­sä ei voi­da suo­raan käyt­tää sa­mo­ja yli­pai­non, li­ha­vuu­den ja ali­pai­non ra­jo­ja kuin ai­kui­sil­la. Lap­sen pai­no­in­dek­si on en­sin muun­net­ta­va ai­kuis­iän pai­no­in­dek­siä vas­taa­vak­si joko las­ken­nal­li­ses­ti tau­lu­koi­den avul­la tai käy­räs­töl­tä mää­rit­tä­mäl­lä.

– Pe­rin­teis­tä pi­tuus-pai­noa ja uut­ta pai­no­in­dek­siä käy­te­tään las­ten kas­vun seu­ran­nas­sa aluk­si rin­nak­kain. Ajan mit­taan pai­no­in­dek­si va­kiin­tu­nee kui­ten­kin yli 2-vuotiaiden las­ten kas­vun seu­ran­nas­sa yk­sin­o­mai­seen käyt­töön, Saa­ri otak­suu.

Tulkintatyö helpottuu

Ter­vey­den­hoi­ta­jien työ­hön uu­dis­te­tut kas­vu­käy­rät ja las­ten pai­no­in­dek­si ei­vät ole tuo­neet oleel­li­sia muu­tok­sia. Saa­ren ar­vi­on mu­kaan käy­rien tul­kin­taan liit­ty­vä työ on saat­ta­nut jopa jon­kin ver­ran hel­pot­tua.

– Kas­vu­käy­rien tul­kin­ta vii­vai­men kans­sa jää nyt ko­ko­naan pois. Val­ta­osan tul­kin­ta­työs­tä te­ke­vät käy­rien taus­tal­la ole­vat oh­jel­mat, ja tu­lok­set tu­le­vat suo­raan tie­to­kone­ruu­dul­le. Myös poik­ke­a­van kas­vun seu­lon­taan liit­ty­vät kri­tee­rit lii­te­tään osak­si säh­köi­siä jär­jes­tel­miä, Saa­ri ker­too.

Lap­si­per­hei­den elä­mään kas­vu­käy­rien uu­dis­tuk­set ei­vät niin ikään ole tuo­mas­sa mul­lis­tuk­sia.

– Jos van­hem­mil­le on ai­kai­sem­min sa­not­tu, että teil­lä on nor­maa­li­pai­noi­nen lap­si, niin aika vä­hän sel­lais­ta tu­lee ta­pah­tu­maan, että sama lap­si hyp­päi­si uu­del­la käy­räl­lä yli­pai­noi­sek­si, Saa­ri sel­ven­tää.

Kir­joit­ta­ja:
Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen
Vies­tin­tä Nutrimedia

www.kasvukayrat.fi

Uu­dis­tet­tui­hin las­ten kas­vu­käy­riin ja las­ten pai­no­in­dek­siin voi tu­tus­tua Itä-Suo­men yli­o­pis­ton Kas­vu­tut­ki­mus-ryh­män yllä­pi­tä­mäl­lä www.kasvukayrat.fi -verk­ko­si­vus­tol­la. Si­vus­tol­la  on mah­dol­li­suus tar­kas­tel­la 0-2 ja 1-20 –vuotiaiden tyt­tö­jen ja poi­kien pi­tuus­kas­vua ja pai­non ke­hi­tys­tä. Pai­noa voi seu­ra­ta myös pai­no­in­dek­sin (BMI) avul­la. Si­vus­tol­le on koot­tu tie­toa las­ten kas­vun seu­ran­nas­ta sekä ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­tön että las­ten van­hem­pien käyt­töön.

Las­ten kassvukäyrät osoit­tees­sa www.kasvukayrat.fi