Koska lihavuus heikentää lapsen somaattista ja psykososiaalista terveyttä sekä altistaa aikuisiän lihavuudelle, lasten lihavuuden hoitoon tarvitaan tehokkaita hoito-ohjelmia.
Väitöstyössäni tutkin intensiivisen, perhekeskeisen, käyttäytymisterapiaa soveltavan painonhallinnan ryhmäohjelman vaikuttavuutta. Kohderyhmänä olivat kouluikäiset lihavat lapset. Menetelmää verrattiin tavanomaiseen kouluterveydenhuollon yksilöohjaukseen.
Tutkimuksessa satunnaistettiin 70 iältään 7–9-vuotiasta lihavaa lasta (pituuspaino 115–182 prosenttia) kuusi kuukautta kestäneeseen ryhmähoitoon tai tavanomaiseen hoitoon.
Ryhmähoidossa järjestettiin lapsille ja vanhemmille kaikkiaan 15 tapaamiskertaa. Vanhempien ryhmiä ohjasi painonhallintaan perehtynyt laillistettu ravitsemusterapeutti ja lasten ryhmiä kaksi ravitsemustieteen opiskelijaa. Tavanomaisessa yksilöhoidossa lapsi tapasi kouluterveydenhoitajan kahdesti.
Lasten painot ja pituudet mitattiin lähtötilanteessa, hoito-ohjelmien jälkeen sekä kaksi- ja kolmevuotisseurannassa. Lähtötilanteessa lihavilla lapsilla oli normaalipainoisiin verrattuna epäedullisemmat veren rasva- ja insuliiniarvot.
Lasten lihominen pysähtyi
Ryhmähoito oli tavanomaista hoitoa tehokkaampaa, kun hoito-ohjelmien vaikuttavuutta arvioitiin niiden päättymisen jälkeen. Lasten pituuspaino laski keskimäärin 6,8 prosenttia ryhmähoidossa ja 1,8 prosenttia tavanomaisessa hoidossa.
Pitkäaikaisseurannassa kahden tai kolmen vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta tuloksissa ei ollut enää merkitseviä eroja hoitomuotojen välillä. Lasten aiempi lihominen oli kuitenkin pysähtynyt. Kansainvälinen lasten painoa kuvaava mittari, BMI-SDS, jopa viittasi lasten kohtuulliseen hoikistumiseen molemmissa ohjelmissa lähtötilanteen ja kolmevuotisseurannan välillä.
Hoidon pitkäaikaista vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän aiemmissa tutkimuksissa.
Molemmat ohjelmat olivat toteuttamiskelpoisia. Enintään kolme prosenttia lapsista keskeytti hoidon. Ryhmähoito maksoi vuoden 2009 hintatasolla 392 € lasta kohden. Tavanomaisen hoidon hinta oli 74 € lapselta.
Lasten lihavuuden hoito-ohjelmat vaativat tehostamista
Lasten lihavuuden hoidon pitkäaikaisen vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja. Tulisi tutkia, voidaanko hoidon pitkäaikaista vaikuttavuutta parantaa hoito-ohjelman jälkeen järjestettävillä seurantakäynneillä. Myös elinympäristöä tulisi kehittää siten, että perheiden olisi nykyistä helpompi noudattaa terveyttä edistäviä elintapoja.
Kirjoittaja:
FT, laillistettu ravitsemusterapeutti
Marja Kalavainen
Kuopion yliopistollinen sairaala
Lähde: Väitös 1.10.2011 Treatment of Obesity in Children, a Study on the Efficacy of a Family-based Group Program Compared with Routine Counselling, Itä-Suomen yliopisto
Menetelmän kuvaus: Kalavainen MP, Korppi MO, Nuutinen OM. Clinical efficacy of group-based treatment for childhood obesity compared with routinely given individual counseling. Int J Obes (Lond)2007;31:1500-1508.
Ravitsemuskatsaus 2-2011Koululaiset ja opiskelijat16.12.2011