Äidin runsas raskauden aikainen maitotuotteiden käyttö on yhteydessä lapsen pienempään maitoallergian riskiin. Suomalaisperheissä maitoallergisten lasten välttämisruokavalio toteutuu tarkasti.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin kyselykaavakkeen luotettavuutta ruoka-allergioiden tutkimisessa, äidin raskauden ja imetyksen aikaisen ruokavalion yhteyttä lapsen maitoallergian riskiin sekä maitoallergisten lasten välttämisruokavalion noudattamistarkkuutta ja sen yhteyttä taustatekijöihin ja ruokavalion päättymisikään. Näitä tutkimuskysymyksiä selvitettiin vuosien 1997 ja 2004 välisenä aikana Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa syntyneiden liki 7000 lapsen joukossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyssä tutkimuksessa (Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) Ravintotutkimus).
Kyselykaavakkeiden luotettavuutta selvitettiin vertaamalla vanhempien ilmoittamia ruoka-allergioita sairaalan potilaskertomustietoihin sekä KELA:n rekisteritietoon. Kyselykaavakkeiden luotettavuus todettiin hyväksi: vanhemmat raportoivat lastensa ruoka-allergiat yhdenmukaisesti lääkärin tekemän diagnoosin kanssa.
Lapsi voi ehkä siedättyä jo kohdussa
Äitien ruokavaliota kartoitettiin ruoankäytön frekvenssikyselyllä raskauden ja imetyksen aikana. Tieto lapsen maitoallergiasta perustui KELA:n rekisteritietoihin ja vanhempien raportointiin.
Äidin runsas maitotuotteiden käyttö raskausaikana oli yhteydessä lapsen matalaan maitoallergian riskiin. Tutkittaessa allergisia (äidillä allerginen nuha tai astma) ja ei-allergisia äitejä ja heidän lapsiaan erikseen, suojaava yhteys näkyi ainoastaan ei-allergisten äitien ja heidän lastensa kohdalla. Tämä viittaisi siihen, että lapsi saattaa suotuisissa oloissa siedättyä äidin syömiä ruoka-aineita kohtaan jo kohdussa.
Allergisten äitien kalan käyttö sen sijaan oli suojaavassa yhteydessä lapsen maitoallergiaan. Äidin imetyksen aikaisella ruokavaliolla oli vähäisempi yhteys lapsen maitoallergiaan.
Maidoton ruokavalio toteutui tarkasti
Maitoallergisten lasten ruokapäiväkirjoja tutkittiin välttämisruokavalion noudattamistarkkuuden ja päättymisen selvittämiseksi. Yhdeksän kymmenestä perheestä noudatti ruokavaliota tarkasti. Pieni määrä maitoproteiinia oli useammin yksinomaan maidolle allergisten ja vanhempien lasten ruokavaliossa. Ruokavalion noudattamistarkkuus ei ennustanut maidottoman ruokavalion päättymisikää.
Maitoallergisten lasten kalsiumin saanti jäi alle suositusten välttämisruokavalion aikana, mutta myös sen jälkeen, koska maitotuotteiden käyttö jää makumieltymyksistä johtuen usein pieneksi.
Kirjoittaja:
ETM (väit.) Jetta Tuokkola
Ravitsemusterapeutti
HUS Lastenklinikka
Lähde: Väitös 28.10.2011 Ravitsemusnäkökulmia pikkulasten maitoallergiaan, Tuokkola J. Dietary aspects of cow’s milk allergy in young children. Publications of Public Health M210:2011.
Ravitsemuskatsaus 2-2011Koululaiset ja opiskelijat16.12.2011