Lämmintä ruokaa työpaikalla – henkilöstöravintoloiden käyttö ja käyttäjät

Työl­lä on kes­kei­nen ase­ma useim­pien suo­ma­lais­ten elä­mäs­sä, ja työ­ai­kai­sel­la ate­ri­oin­nil­la on suu­ri vai­ku­tus työn­te­ki­jöi­den työ­ky­kyyn, ter­vey­teen ja hy­vin­voin­tiin. Suo­ma­lai­set työn­te­ki­jät lou­nas­ta­vat hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa tai naut­ti­mal­la omia eväi­tä.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­la teh­dyn väi­tös­kir­jan ta­voit­tee­na oli sel­vit­tää eri­lais­ten so­si­o­demo­gra­fis­ten, so­si­o­e­ko­no­mis­ten ja työ­olo­te­ki­jöi­den yh­teyt­tä työ­ai­kai­seen ate­ri­oin­tiin suo­ma­lai­sil­la työn­te­ki­jöil­lä. Li­säk­si sel­vi­tet­tiin työ­ai­kai­sen ate­ri­oin­nin yh­teyt­tä ruo­ka­va­li­on laa­tuun.

Väi­tös­kir­jas­sa käy­tet­tiin nel­jää poik­ki­leik­kaus­ai­neis­toa, jot­ka pe­rus­tui­vat eri­lai­siin vä­es­tö­tut­ki­muk­siin (Ai­kuis­vä­es­tön ter­veys­käyt­täy­ty­mi­nen ja ter­veys -tut­ki­mus, Finravinto 2002 -tut­ki­mus ja Työ ja ter­veys Suo­mes­sa -tut­ki­mus).  Tut­ki­mus­ai­neis­to koos­tui 19–64-vuotiaista työ­e­lä­mäs­sä ole­vis­ta suo­ma­lai­sis­ta. Tut­ki­mus­tie­dot on ke­rät­ty ky­se­ly­lo­mak­keil­la, ra­vin­to­haas­tat­te­lul­la ja pu­he­lin­haas­tat­te­lul­la.

Ketkä käyttävät ja ketkä eivät käytä?

Väi­tös­kir­jan mu­kaan hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­lan käy­tön mah­dol­li­suus oli kes­kei­nen työ­paik­ka­lou­naan käyt­töön yh­tey­des­sä ole­va te­ki­jä. Hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa syö­mi­nen oli mah­dol­lis­ta seit­se­mäl­le kym­me­nes­tä työs­sä ole­vas­ta nai­ses­ta ja kuu­del­le kym­me­nes­tä mie­hes­tä. Par­haat mah­dol­li­suu­det hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­lan käyt­töön oli kor­keim­min kou­lu­te­tuil­la työn­te­ki­jöil­lä ja kor­ke­am­mas­sa am­mat­ti­ase­mas­sa ole­vil­la sekä suu­rem­mil­la työ­pai­koil­la työs­ken­te­le­vil­lä. Asuin­paik­ka oli myös hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­lan käyt­töön yh­tey­des­sä ole­va te­ki­jä.

Jos työn­te­ki­jäl­lä oli mah­dol­li­suus lou­nas­taa hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa, noin joka toi­nen käyt­ti mah­dol­li­suu­den hy­väk­seen. Kor­ke­am­mas­sa so­si­o­e­ko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ole­vat työn­te­ki­jät kä­vi­vät hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa use­am­min kuin alem­mas­sa ase­mas­sa ole­vat, sil­loin­kin kun mah­dol­li­suu­det ra­vin­to­lan käyt­töön oli­vat yh­tä­läi­set. Li­säk­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vat nai­set söi­vät hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa sään­nöl­li­sem­min kuin muu­al­la Suo­mes­sa asu­vat nais­työn­te­ki­jät.

Henkilöstöravintola ja ravitsemus

Hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa syö­mi­nen oli yh­tey­des­sä run­saam­paan kas­vis­ten, kas­vis­ruo­kien ja kala­ruo­kien käyt­töön. Hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­las­sa lou­nas­ta­mi­nen voi oh­ja­ta ruo­an va­lin­taa ja edis­tää vä­es­tön pa­rem­pia ruo­ka­tot­tu­muk­sia. Jouk­ko­ruo­kai­lun re­surs­sien tur­vaa­mi­nen on si­ten kus­tan­nus­te­ho­kas tapa edis­tää kan­san­ter­veyt­tä.

Hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­lan käy­tön mah­dol­li­suut­ta tu­lee edis­tää eri­tyi­ses­ti ma­ta­lam­mis­sa so­si­o­e­ko­no­mi­sis­sa vä­es­tö­ryh­mis­sä. Työn­an­ta­jat, työn­te­ki­jät ja työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat ruo­ka­pal­ve­lui­den ohel­la kes­kei­ses­sä ase­mas­sa mie­tit­tä­es­sä kei­no­ja li­sä­tä jouk­ko­ruo­kai­lun ja ruo­ka­pal­ve­lu­jen käy­tön mah­dol­li­suut­ta ja käyt­töä.

Kir­joit­ta­ja:

ETM, väit. Su­san­na Raulio

Läh­de: Väi­tös 18.11.2011 Lunch eating patterns during working hours and their social and work-related determinants. Study of Finnish employees. THL Research 68/2011. Hel­sin­ki.

Läm­min­tä ruo­kaa työ­pai­kal­la